EU ja maahanmuuttopolitiikka http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/144733/all Fri, 07 Dec 2018 17:24:51 +0200 fi Haloittamisesta, eli mäntyisellä päin puuta. http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265421-haloittamisesta-eli-mantyisella-pain-puuta <p>On olemassa henkinen mielentila, joka tarkoittaa länsimaisessa kulttuurissa olevaa perustunnetta, jonka saa kun seuraa päivittäisen elämän, median, kulttuurin ja politiikan seuraamuksia. Sen saa myös niiden kanssa vuorovaikuttamisesta epäsuorin keinoin.<br /><br />Tästä tunnetilasta saa hyvän perusidean kun tiedostaa, että olin täysin raittiina itsenäisyyspäivän. Oli helppoa juhlistaa selvin päin. Mutta.&nbsp;Itsenäisyyspäivän jälkimainikien lukeminen internetissä sen sijaan on sen sorttista, että sitä on vaikeaa kammata ilman että tarttuu tuliliemikauhaan. Tunteet auttavat kohti ihmisyyttä ja omaa ihmisyyttäni toivat esiin&nbsp;esimerkiksi suljettu maahanmuuttokriittinen ryhmä jolla on jo tuhansia faneja. Faneja jotka ovat kantaneet kortensa kekoon tuottamalla ainakin 130 000 vihaista someommenttia, vähintään kolme törkeää pahoinpitelyä ja keräämällä jotakuinkin 17,39 euroa aatteensa hyväksi.</p><p><br />Tältä pohjalta olisi helppoa ivailla jotain sen tyylistä, että vaikka <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005923107.html">uusnatsien toiminta</a> olikin suursuosion saanutta (Liput suorastaan revittiin käsistä) niin silti&nbsp;jälleen voi huomata sen, miten Suomessa kielletään lapsilta ja lapsenmielisiltä haaveilu ja unelmien tavoittelu. Lippunsa menettäneet näyttävät poliisin alla pettyneeltä. Kun todellisuus sortaa häntä. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Ensin oikeinkirjoitussensorit, joiden takia on jouduttu lyttämään haaveet yliopistourasta. Sitten eivät ottaneet poliisiin kun on sosiopatia ja väkivaltarikostausta. Ja nyt tämä!<br /><br /><strong>Perustavoitteenani on kuitenkin ymmärrys. </strong><br /><br />Ja nähdäkseni mikään ei ole yhtä kätevää ymmärryksen kartuttamiseksi kuin analyyttinen filosofia. Sillä kiinnitin huomiota termin &quot;kansallismielisyys&quot; -käyttöön. Asiaan saa ymmärrystä kun tarkastelee sitä, mitä tämä termi tarkoittaa. Mitä se pitää sisällään.&nbsp;Valitettavan usein tässä asia menee sen vääntämiseksi kuka saa määritellä asian. Mutta itse kiinnitän huomiota vain siihen, että mitä se pitää sisällään.<br /><br />Ymmärrys on tietenkin erityisesti tarpeen koska omassa silmässäni kansallisaate rinnastuu ideologiaan ja ismiin nimeltä kansallisaate. Joka oli lyhytaikainen muoti-ilmiö jota yritetään ikiaikaistaa. Suomessa esimerkiksi puhutaan sellaisesta taruolennosta kuin Ruotsi-Suomi. Se oli kuitenkin ihan Ruotsi.<br /><br />Oma kantani on se, minkä simerkiksi ammattihistorioitsijat tapaavat kysyttäessä kertomaan. Eli yhteiskuntafilosofisesti <em>kansakunta</em>, ei vain suomalainen vaan mikä tahansa, samoin kuin kansallisuusaate ja kansallisvaltio ovat 1800-luvun keksintöjä. Teeskentelemme niiden olleen olemassa retroaktiivisesti vuosisatojen ja -tuhansien taakse. Valtioita toki on, mutta on jostain syystä nationalismiin liittyi sellainen utopia, jossa teeskenneltiin, että valtioilla on jotain muita, kuin geografisia, valtapoliittisia ja taloudellisia perustuksia. Ennen kansallisvaltioajatusta oli esimerkiksi kaupunkivaltioita. Ja esimerkiksi kuningaskunnissa oli monesti kätevämpää vaatia lojaliteettia hallitsijalle, eikä sitäa lojaliteettia ryhmien identiteetteihin. Osittain tietenkin sen vuoksi, että kuningaskunnat kasvoivat tuottamaan suuria valtakuntia. Joissa mentiin toisille alueille ja haalittiin uusia alamaisia. Ja nämä alamaiset eivät välttämättä olleet läheistä sukua niille joiden alueeseen heidän alueensa liitettiin.<br /><br />Itselleni Suomi on valtio ja valtiot ovat kansainväliseen sopimukseen perustuvia järjestelmiä. Ei ole mitään valtiota jota muut eivät ole hyväksyneet. Tavanomaisen kansainvälisen oikeuden mukaan uuden valtion syntymisen edellytyksenä on, että tietyt tunnusmerkit (oma alue, kansa ja hallinto) toteutuvat, joskin muut valtiot tavallisesti virallisluontoisesti toteavat tämän tosiasian tunnustamalla valtion tai ainakin perustamalla diplomaattisuhteet siihen.&nbsp;Uusi valtio syntyy kun rajasopimuksin (ja merirajoin) määrittyvällä alueella asuvat, kansaksi identifioituvat ihmiset muodostavat organisoituneen yhteiskunnan, joka käyttää ylintä valtaa tuolla alueella. Tässä mielessä pyrkimys itsenäisyyteen vaikka rodullisin, kielipoliittisin tai ideologisin syin voivat motivoida erilaisten valtioiden syntyä. Mutta esimerkiksi ISIS ei muutu oikeaksi valtioksi vain sillä, että se kutsuu itseään kalifaatiksi. Saman kohtalon on kokenut myös Donetskin tasavalta, joka ilman tunnustusta on enemmänkin separatistijärjestö.<br /><br />Kaiken lisäksi en ymmärrä miten EU nähdään itsenäisyyden vastakohtana. Meillä on määritellyt rajat, rajavalvonta, hallitus, perustuslaki ja oma poliisi ja armeija. (Sisäinen ja ulkoinen järjestyksenpito ovat hyvin oleellinen osa valtiota. Max Weberin hengessä; Meillä on väkivaltakoneisto ja siihen liittyvä väkivaltamonopoli. Jotka olivat hänelle itsenäisen valtion kovaa ydintä.) Itsenäisen valtion ehdot Suomen kohdalla selvästi täyttyvät. ; Ja sanon tämän ihan sitä kautta että minulla ei ole mitään varsinaisia tunnesidoksia kansallisvaltion ideaan. Olen identiteetiltäni hyvin yleiseurooppalainen. Suomessa minua ei ole hyväksytty joukkoon täytenä kansalaisena, tai ainakaan tämänlaisia kokemuksia ei suuntaani ole koskaan signaloitu. Kovimmat kuullumisen tunteet tulevat esimerkiksi miekkailuharrastuksen kautta. Ja syvää kuuluvuutta on tullut esimerkiksi kun Italialaisen miekkailunharrastajan kanssa sparrasimme firenzeläisen 1600 -lukulaisen mestarin tekniikkaa Firenzessä. (Jos <em><strong>&quot;Suvivirrestä&quot;</strong></em> saa vastaavia kokemuksia, ymmärrän miksi sen laulamista niin kovin puolustetaan. Minulle se on lähinnä musiikinteoriallisesti tarpeettoman palikka kappale.) Eli minulle ei olisi väliä vaikka EU veisikin jonkin suomalaisen itsenäisyyden. Mutta se ei vie. (EU ei ole arvoiltaan antinationalistinen toimija, vaan sen ydintoimintaa ja ydinarvoja ovat demokratia, yksilönvapaus ja markkinatalous. Etenkin markkinatalous.)<br /><br />Tämä selittänee miksi eilinen <a href="http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265374-itsenaisyydesta-ja-maanpuolustustahdosta">blogaukseni</a>&nbsp;-ei laadukkainta tuotantoani. Kenties aivan kaikkea ei pitäisi kirjoittaa depressiopäissään - sai kommentin, jossa otettiin kantaa siihen, kun sanoin että&nbsp;<em>&quot;Kun minulta kysytään olenko valmis taistelemaan Suomen puolesta, niin kysyn ensimmäisenä että kenen etuja tämä tarkoittaa.&quot;</em>&nbsp;Saamassani palautteessa tähän suhtauduttiin seuraavasti <em>&quot;</em><em>Tämä kohta avaa paljon ajatuksia. Minä kysyisin samaa asiaa,vaikka varmaankin ajatusten pitäisi olla siellä missä kysytään ensimmäisenä, että minkä Suomen. Toisaaltaan on turha henkilöidä asiaa,koska idea pitäisi olla laajempi.&nbsp;Tosin..koska ei ole olemassa minkäänlaista ideaa nimeltä Suomi,niin turha sitä olisi kysyäkkään ja turha siihen on odottaa puolustajiakaan.&quot;</em></p><p><strong>Erimielisyyteni on esiintuotu ja mielipiteeni eksplikoitu. Siitä huolimatta voin yrittää erilaista lähestymistapaa.</strong><br /><br />Kun puhutaan nationalismista, niin mikä on määritelmällisesti se Suomi jota puolustetaan? Lähestytään asiaa modus&nbsp; tollens -rakentein. Otetaan induktioita. Jos niiden kautta löytyy vastaesimerkki, induktio ei toimi. Eliminointitilanteessa prosessi on deduktiivinen, eli suoraa seurausta. Määritelmällisesti; Kyseessä ei ole enää mielipidekysymys.<br /><strong>1:</strong>&nbsp;Ei selvästi juridinen valtio kun suomen kansalla nähtiin &quot;itsenäisyysoikeus&quot; erillisenä myös Venäjän ja Ruotsin vallan alla. (Jossa&nbsp;osittan tämä Ruotsi-Suomen ideaali ja toisaalta Suur-Suomifantasiat.)&nbsp;<br /><strong>2:&nbsp;</strong>Ei ole myöskään valtiojärjestys koska &quot;hallitus&quot; on jotain jota kansallismieliset monesti haluaa &quot;tarvittaessa vastustaa&quot;. Omatuntokysymykset nostetaan esiin joissain kohdin. Jos Sipilä voidaan nähdä &quot;kansanpetturiksi&quot;, kysymys on jostain enemmästä. Jos hallitus ja yhteiskuntajärjestys olisi valtio, Suomessa voisi olla &quot;huonoja poliitikkoja&quot;. Mutta keskustelu yleistetään mielellään yli.<br /><br />Eliminoinnin avulla voidaan rajata näkökulmaa.&nbsp;On itse asiassa yksi avainsana, joka näyttää sitovan teoriaa kansallismielisillä hyvinkin vahvasti. Kansalaisuus. Jos &quot;hallitus&quot; on &quot;kansanpetturi&quot;, viitataan siihen että kansallismielisyys sitoutuu nimenomaan kansaan. Tämä ei ole vastaus. Tämä siirtää kysymyksen eteenpäin. Ymmärtystä syntyy vasta kun tiedämme mitä tämä kansa on. Miten se määritellään.&nbsp;&nbsp;<br /><br />Miten tämä sitten tunnisteaan? Modus tollens -prosessi auttaa tässäkin.<br /><strong>1:&nbsp;</strong>Kansalaisuudesta? Selvästi ei. Koska maahanmuuttajissa ei tykätä heistäkään jotka saavat kansalaisuuden. Ja muistetaan että jos sellainen tekee rikoksen niin on nimenomaan &quot;tullut muualta&quot; ja on ikään kuin ulkopuolisen tekemä hyökkäys Suomen Kansaa kohtaan.<br /><br />Tässä vaiheesa puhe alkaakin vivahtamaan rasismilta hyvin vahvasti. Tämä selittää esimerkiksi sen miksi&nbsp; Jukka Hankamäen (valitettavasti) poistetussa blogauksessa puhuttiin nationalismin kunnioittamasta väestön koostumuksesta sellaisella tavalla, että näki miten synonyymisanakirjan kanssa oli etsitty sivistyssanaa jolla olisi &quot;suomalaisen rodun&quot; kanssa identtinen denotaatio ilman tähän liittyviä negatiivisia konnotaatioita. Geneettinen omaleimaisuus livahtaisi helposti mukaan. Ja tämä tarkoittaisi sitä, että kansallismielisyys olisi hyvinkin laajasti nimenomaan rasistista.<br /><br />Mutta ei. Modus -tollens -ajattelutavalla voidaan huomata, että tämä ei riitä. Pelkkä kansaan kuuluminen ei käytännössä ole syy. Sillä kansallismieliset näkevät nykyään ennen kaikkea sisäisiä kriisejä. Osa kansallismielisyydestä on jopa Venäjämielistä. Mutta sekin osa joka ei ole, kiinnittää huolipuheessaan huomiota nimenomaan maan rajojen sisäpuolelle. Eikä pelkästään maahanmuuttajiin. Toisin sanoen rotu ei olekaan se ratkaiseva asia joka nykykansallismielisillä on mielessään.<br /><br />Nationalistit ja kansallismielilset nimittäin vastustavat usein myös&quot;punavihreitä&quot; kategorisesti. Tämä on mielenkiintoista, sillä &quot;kansanpetturiksi&quot; määritetään tyyppejä joille nähdään &quot;sama verenperimä&quot;. Rasismi ei ole riittävä selitys - se olisi omituinen samalla tavalla kuin kuvittelisi että nationalistit kannattaa jotain vapautta ja poliittista epäkorrektiutta ja mielipiteenvapautta, koska jos kannattaisivat ei &quot;väärä mielipide&quot; olisi mikään syy tuomita &quot;kansanpetturiksi&quot; jota kuvataan ikään kuin ulkopuolisena &quot;toisena puolena&quot; ja &quot;vihollisena&quot;.<br /><br />Näyttääkin että kokonaisuudesta saa tolkkua vasta kun nationalismi ja kansallisvaltioaate ajaakin ennen kaikkea ideologisen puhtauden asiaa. Ja tässä rotupuhtaus edustaa hyvin pientä virettä. Ei toki ole kovin suuri myönnytys määritellä että kysymys ei ole rasismista vaan totalitarismista. Suuri viesti on ylevä &quot;Sanam vappaus ja poliittinen epäkorrektius maan tavaksi - paitsi ei liberaalisuvakkimädättäjille!&quot; (Osa tosin muotoilee tämän vaivaa nähden sivistyssanoin. Viesti ei tästä juurikaan järkevöidy.)<br /><br />Olet erimielinen? Määrittelepä sitten miten Suomi määrittyy ja miten sen kansalainen tunnistetaan toisen maan kansalaisesta. Jos antamasi malli ei jäsennä keskustelukulttuuria ja annettuja puheenvuoroja määritelmä ei kuvaa tutkittavaa ilmiötä eli on väärä. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan logiikkakysymys. Kysymys on määritelmän ja ilmiön kohtaamisesta.<br /><br /><strong>Lopuksi;</strong><br /><br />Omiin silmiini paistoi se, että kansallismielisyyttä myydään pragmatismina ja konkretiana. Sen vastakohdaksi asetetaan idealismi. Tämä on tietenkin sinänsä kuvaavaa, sillä sen takana oleva termivalinta suoraan sanoen heijastaa sitä, että liberaalien ajamat arvot, kuten vapaus ja suvaitsevaisuus, ovat sellaisia että niitä ei oikein mitenkään saada maalattua pahuuden arvoiksi. Siksi yritetäänkin korostaa sitä, miten ne ovat &quot;sinisilmäisiä&quot; ja &quot;naiiveja&quot;. Sen vastakohdaksi tarjotaankin kieltämättä kyynisempiä arvoja.<br /><br />Ainakin omaan silmääni nämä kyyniset arvot ovat ongelmallisia koska asiat eivät ole tosia pelkästään sen vuoksi että ne ovat epämiellyttäviä. Mieleeni tulee tietynlaiset samanlaisella illuusiolla ratsastavat naisten itsepuolustuskurssit, joissa opetetaan että silmiin lyöminen sormilla on hyvä temppu - siitä huolimatta, että silmät ovat pieni maali ja ohimenossa teloo lähinnä omat sormensa, ja lisäksi jos on kuristusotteessa jotain vastaan jolla on itseä pidemmät kädet, ei ulottuvuuskaan usein ole näille riittävä. Mikä on relevanttia kun pitkä tyyppi opettaa tekniikkaa naisille joissa joukossa on myös lyhyitä tyyppejä. Ja samantyylisiä kursseja joissa opetetaan erilaisia liikekomboja joiden perusoletus on että puolustautuja tekee miljoona asiaa siinä kuin hyökkääjä yhden.<br /><br />Raakuus ja suoraviivaisuus ja riehuminen vaikuttavat tehokkailta, mutta kysymys ei ole siitä.&nbsp;Suoraan sanoen näenkin että pramatismipuheessa on kyse samanlaisesta käsitesekaannuksesta.&nbsp;<br /><br />Omaan silmääni paistaa se, että Suomi tuntuu olevan nimenomaan jokin jota kohtaan on velvollisuuksia tosiasioista huolimatta. Esimerkiksi maanpuolustustilanteessa ei pitäisi kysyä mitä Suomi voi tehdä meille vaan mitä me voimme tehdä Suomelle. ; Itse asiassa analyysini syvin ongelma on jo se, että käsittelen &quot;Suomea&quot; kuin se pitäisi jotain sisällään. Oikeasti se on enemmänkin ideaali jota käytetään koska siinä on hyviä konnotaatioita. Denotationaalisesta tasosta ei oikeasti edes välitetä.&nbsp;<br /><br />Siksi kansallisaatteen ideaalit ovat nimenomaan abstrakteja ja vaativia. Asetetaan vaatimuksia jotka eivät perustu millekään. (Mikä paistaa heti ilmi kun katsoo että mitä konseptien takana on.) Suomi ja siihen liittyvät velvollisuudet killivät jossain jota ei voida sitoa alkupuolellani manitsemiin tosiasiaseikkoihin, kuten kansainvälisiin rajoja koskeviin sopimuksiin, perustuslakiin, hallintoon, poliisiin ja armeijaan jne. Tämänlainen &quot;Suomi&quot; ei pidä sisällään mitään empiiristä. Se on toisin sanoen paljon idealistisempi kuin jokin naiivi kuvitelma eri ihmisten hyvyydestä. Sillä tälläisen naiivin sinisilmäisyyden voi falsifioida <em>modus tollens</em>, kun maahanmuuttajat vaikkapa konkreettisesti tekevät jotain kyynisiä asioita.<br /><br />Mutta jos kansallismielisyys puolustaa maata ja prosessissa menee muutama suvakki, niin &quot;kova hinta mutta oli pakko tehdä&quot;. Tälläistä &quot;suvakkikansanpetturien tuhonnasta&quot; fantasioiva näkemys ei falsifioidu vastaavalla tavalla. Koska jo lähtökohtana on kyynisempi ajatus jossa raakuus on määrittynyt pragmatismiksi. Aivan kuten se abstrakteista abstraktimpi Suomikin, jonka ei tunnusteta tiivistyvän rasistisesti rotuun. Eikä ideologista totalitarismiakaan voida tunnustaa kun on tultu vuosia puhuttua niin paljon siitä sananvapaudesta....</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On olemassa henkinen mielentila, joka tarkoittaa länsimaisessa kulttuurissa olevaa perustunnetta, jonka saa kun seuraa päivittäisen elämän, median, kulttuurin ja politiikan seuraamuksia. Sen saa myös niiden kanssa vuorovaikuttamisesta epäsuorin keinoin.

Tästä tunnetilasta saa hyvän perusidean kun tiedostaa, että olin täysin raittiina itsenäisyyspäivän. Oli helppoa juhlistaa selvin päin. Mutta. Itsenäisyyspäivän jälkimainikien lukeminen internetissä sen sijaan on sen sorttista, että sitä on vaikeaa kammata ilman että tarttuu tuliliemikauhaan. Tunteet auttavat kohti ihmisyyttä ja omaa ihmisyyttäni toivat esiin esimerkiksi suljettu maahanmuuttokriittinen ryhmä jolla on jo tuhansia faneja. Faneja jotka ovat kantaneet kortensa kekoon tuottamalla ainakin 130 000 vihaista someommenttia, vähintään kolme törkeää pahoinpitelyä ja keräämällä jotakuinkin 17,39 euroa aatteensa hyväksi.


Tältä pohjalta olisi helppoa ivailla jotain sen tyylistä, että vaikka uusnatsien toiminta olikin suursuosion saanutta (Liput suorastaan revittiin käsistä) niin silti jälleen voi huomata sen, miten Suomessa kielletään lapsilta ja lapsenmielisiltä haaveilu ja unelmien tavoittelu. Lippunsa menettäneet näyttävät poliisin alla pettyneeltä. Kun todellisuus sortaa häntä. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Ensin oikeinkirjoitussensorit, joiden takia on jouduttu lyttämään haaveet yliopistourasta. Sitten eivät ottaneet poliisiin kun on sosiopatia ja väkivaltarikostausta. Ja nyt tämä!

Perustavoitteenani on kuitenkin ymmärrys.

Ja nähdäkseni mikään ei ole yhtä kätevää ymmärryksen kartuttamiseksi kuin analyyttinen filosofia. Sillä kiinnitin huomiota termin "kansallismielisyys" -käyttöön. Asiaan saa ymmärrystä kun tarkastelee sitä, mitä tämä termi tarkoittaa. Mitä se pitää sisällään. Valitettavan usein tässä asia menee sen vääntämiseksi kuka saa määritellä asian. Mutta itse kiinnitän huomiota vain siihen, että mitä se pitää sisällään.

Ymmärrys on tietenkin erityisesti tarpeen koska omassa silmässäni kansallisaate rinnastuu ideologiaan ja ismiin nimeltä kansallisaate. Joka oli lyhytaikainen muoti-ilmiö jota yritetään ikiaikaistaa. Suomessa esimerkiksi puhutaan sellaisesta taruolennosta kuin Ruotsi-Suomi. Se oli kuitenkin ihan Ruotsi.

Oma kantani on se, minkä simerkiksi ammattihistorioitsijat tapaavat kysyttäessä kertomaan. Eli yhteiskuntafilosofisesti kansakunta, ei vain suomalainen vaan mikä tahansa, samoin kuin kansallisuusaate ja kansallisvaltio ovat 1800-luvun keksintöjä. Teeskentelemme niiden olleen olemassa retroaktiivisesti vuosisatojen ja -tuhansien taakse. Valtioita toki on, mutta on jostain syystä nationalismiin liittyi sellainen utopia, jossa teeskenneltiin, että valtioilla on jotain muita, kuin geografisia, valtapoliittisia ja taloudellisia perustuksia. Ennen kansallisvaltioajatusta oli esimerkiksi kaupunkivaltioita. Ja esimerkiksi kuningaskunnissa oli monesti kätevämpää vaatia lojaliteettia hallitsijalle, eikä sitäa lojaliteettia ryhmien identiteetteihin. Osittain tietenkin sen vuoksi, että kuningaskunnat kasvoivat tuottamaan suuria valtakuntia. Joissa mentiin toisille alueille ja haalittiin uusia alamaisia. Ja nämä alamaiset eivät välttämättä olleet läheistä sukua niille joiden alueeseen heidän alueensa liitettiin.

Itselleni Suomi on valtio ja valtiot ovat kansainväliseen sopimukseen perustuvia järjestelmiä. Ei ole mitään valtiota jota muut eivät ole hyväksyneet. Tavanomaisen kansainvälisen oikeuden mukaan uuden valtion syntymisen edellytyksenä on, että tietyt tunnusmerkit (oma alue, kansa ja hallinto) toteutuvat, joskin muut valtiot tavallisesti virallisluontoisesti toteavat tämän tosiasian tunnustamalla valtion tai ainakin perustamalla diplomaattisuhteet siihen. Uusi valtio syntyy kun rajasopimuksin (ja merirajoin) määrittyvällä alueella asuvat, kansaksi identifioituvat ihmiset muodostavat organisoituneen yhteiskunnan, joka käyttää ylintä valtaa tuolla alueella. Tässä mielessä pyrkimys itsenäisyyteen vaikka rodullisin, kielipoliittisin tai ideologisin syin voivat motivoida erilaisten valtioiden syntyä. Mutta esimerkiksi ISIS ei muutu oikeaksi valtioksi vain sillä, että se kutsuu itseään kalifaatiksi. Saman kohtalon on kokenut myös Donetskin tasavalta, joka ilman tunnustusta on enemmänkin separatistijärjestö.

Kaiken lisäksi en ymmärrä miten EU nähdään itsenäisyyden vastakohtana. Meillä on määritellyt rajat, rajavalvonta, hallitus, perustuslaki ja oma poliisi ja armeija. (Sisäinen ja ulkoinen järjestyksenpito ovat hyvin oleellinen osa valtiota. Max Weberin hengessä; Meillä on väkivaltakoneisto ja siihen liittyvä väkivaltamonopoli. Jotka olivat hänelle itsenäisen valtion kovaa ydintä.) Itsenäisen valtion ehdot Suomen kohdalla selvästi täyttyvät. ; Ja sanon tämän ihan sitä kautta että minulla ei ole mitään varsinaisia tunnesidoksia kansallisvaltion ideaan. Olen identiteetiltäni hyvin yleiseurooppalainen. Suomessa minua ei ole hyväksytty joukkoon täytenä kansalaisena, tai ainakaan tämänlaisia kokemuksia ei suuntaani ole koskaan signaloitu. Kovimmat kuullumisen tunteet tulevat esimerkiksi miekkailuharrastuksen kautta. Ja syvää kuuluvuutta on tullut esimerkiksi kun Italialaisen miekkailunharrastajan kanssa sparrasimme firenzeläisen 1600 -lukulaisen mestarin tekniikkaa Firenzessä. (Jos "Suvivirrestä" saa vastaavia kokemuksia, ymmärrän miksi sen laulamista niin kovin puolustetaan. Minulle se on lähinnä musiikinteoriallisesti tarpeettoman palikka kappale.) Eli minulle ei olisi väliä vaikka EU veisikin jonkin suomalaisen itsenäisyyden. Mutta se ei vie. (EU ei ole arvoiltaan antinationalistinen toimija, vaan sen ydintoimintaa ja ydinarvoja ovat demokratia, yksilönvapaus ja markkinatalous. Etenkin markkinatalous.)

Tämä selittänee miksi eilinen blogaukseni -ei laadukkainta tuotantoani. Kenties aivan kaikkea ei pitäisi kirjoittaa depressiopäissään - sai kommentin, jossa otettiin kantaa siihen, kun sanoin että "Kun minulta kysytään olenko valmis taistelemaan Suomen puolesta, niin kysyn ensimmäisenä että kenen etuja tämä tarkoittaa." Saamassani palautteessa tähän suhtauduttiin seuraavasti "Tämä kohta avaa paljon ajatuksia. Minä kysyisin samaa asiaa,vaikka varmaankin ajatusten pitäisi olla siellä missä kysytään ensimmäisenä, että minkä Suomen. Toisaaltaan on turha henkilöidä asiaa,koska idea pitäisi olla laajempi. Tosin..koska ei ole olemassa minkäänlaista ideaa nimeltä Suomi,niin turha sitä olisi kysyäkkään ja turha siihen on odottaa puolustajiakaan."

Erimielisyyteni on esiintuotu ja mielipiteeni eksplikoitu. Siitä huolimatta voin yrittää erilaista lähestymistapaa.

Kun puhutaan nationalismista, niin mikä on määritelmällisesti se Suomi jota puolustetaan? Lähestytään asiaa modus  tollens -rakentein. Otetaan induktioita. Jos niiden kautta löytyy vastaesimerkki, induktio ei toimi. Eliminointitilanteessa prosessi on deduktiivinen, eli suoraa seurausta. Määritelmällisesti; Kyseessä ei ole enää mielipidekysymys.
1: Ei selvästi juridinen valtio kun suomen kansalla nähtiin "itsenäisyysoikeus" erillisenä myös Venäjän ja Ruotsin vallan alla. (Jossa osittan tämä Ruotsi-Suomen ideaali ja toisaalta Suur-Suomifantasiat.) 
2: Ei ole myöskään valtiojärjestys koska "hallitus" on jotain jota kansallismieliset monesti haluaa "tarvittaessa vastustaa". Omatuntokysymykset nostetaan esiin joissain kohdin. Jos Sipilä voidaan nähdä "kansanpetturiksi", kysymys on jostain enemmästä. Jos hallitus ja yhteiskuntajärjestys olisi valtio, Suomessa voisi olla "huonoja poliitikkoja". Mutta keskustelu yleistetään mielellään yli.

Eliminoinnin avulla voidaan rajata näkökulmaa. On itse asiassa yksi avainsana, joka näyttää sitovan teoriaa kansallismielisillä hyvinkin vahvasti. Kansalaisuus. Jos "hallitus" on "kansanpetturi", viitataan siihen että kansallismielisyys sitoutuu nimenomaan kansaan. Tämä ei ole vastaus. Tämä siirtää kysymyksen eteenpäin. Ymmärtystä syntyy vasta kun tiedämme mitä tämä kansa on. Miten se määritellään.  

Miten tämä sitten tunnisteaan? Modus tollens -prosessi auttaa tässäkin.
1: Kansalaisuudesta? Selvästi ei. Koska maahanmuuttajissa ei tykätä heistäkään jotka saavat kansalaisuuden. Ja muistetaan että jos sellainen tekee rikoksen niin on nimenomaan "tullut muualta" ja on ikään kuin ulkopuolisen tekemä hyökkäys Suomen Kansaa kohtaan.

Tässä vaiheesa puhe alkaakin vivahtamaan rasismilta hyvin vahvasti. Tämä selittää esimerkiksi sen miksi  Jukka Hankamäen (valitettavasti) poistetussa blogauksessa puhuttiin nationalismin kunnioittamasta väestön koostumuksesta sellaisella tavalla, että näki miten synonyymisanakirjan kanssa oli etsitty sivistyssanaa jolla olisi "suomalaisen rodun" kanssa identtinen denotaatio ilman tähän liittyviä negatiivisia konnotaatioita. Geneettinen omaleimaisuus livahtaisi helposti mukaan. Ja tämä tarkoittaisi sitä, että kansallismielisyys olisi hyvinkin laajasti nimenomaan rasistista.

Mutta ei. Modus -tollens -ajattelutavalla voidaan huomata, että tämä ei riitä. Pelkkä kansaan kuuluminen ei käytännössä ole syy. Sillä kansallismieliset näkevät nykyään ennen kaikkea sisäisiä kriisejä. Osa kansallismielisyydestä on jopa Venäjämielistä. Mutta sekin osa joka ei ole, kiinnittää huolipuheessaan huomiota nimenomaan maan rajojen sisäpuolelle. Eikä pelkästään maahanmuuttajiin. Toisin sanoen rotu ei olekaan se ratkaiseva asia joka nykykansallismielisillä on mielessään.

Nationalistit ja kansallismielilset nimittäin vastustavat usein myös"punavihreitä" kategorisesti. Tämä on mielenkiintoista, sillä "kansanpetturiksi" määritetään tyyppejä joille nähdään "sama verenperimä". Rasismi ei ole riittävä selitys - se olisi omituinen samalla tavalla kuin kuvittelisi että nationalistit kannattaa jotain vapautta ja poliittista epäkorrektiutta ja mielipiteenvapautta, koska jos kannattaisivat ei "väärä mielipide" olisi mikään syy tuomita "kansanpetturiksi" jota kuvataan ikään kuin ulkopuolisena "toisena puolena" ja "vihollisena".

Näyttääkin että kokonaisuudesta saa tolkkua vasta kun nationalismi ja kansallisvaltioaate ajaakin ennen kaikkea ideologisen puhtauden asiaa. Ja tässä rotupuhtaus edustaa hyvin pientä virettä. Ei toki ole kovin suuri myönnytys määritellä että kysymys ei ole rasismista vaan totalitarismista. Suuri viesti on ylevä "Sanam vappaus ja poliittinen epäkorrektius maan tavaksi - paitsi ei liberaalisuvakkimädättäjille!" (Osa tosin muotoilee tämän vaivaa nähden sivistyssanoin. Viesti ei tästä juurikaan järkevöidy.)

Olet erimielinen? Määrittelepä sitten miten Suomi määrittyy ja miten sen kansalainen tunnistetaan toisen maan kansalaisesta. Jos antamasi malli ei jäsennä keskustelukulttuuria ja annettuja puheenvuoroja määritelmä ei kuvaa tutkittavaa ilmiötä eli on väärä. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan logiikkakysymys. Kysymys on määritelmän ja ilmiön kohtaamisesta.

Lopuksi;

Omiin silmiini paistoi se, että kansallismielisyyttä myydään pragmatismina ja konkretiana. Sen vastakohdaksi asetetaan idealismi. Tämä on tietenkin sinänsä kuvaavaa, sillä sen takana oleva termivalinta suoraan sanoen heijastaa sitä, että liberaalien ajamat arvot, kuten vapaus ja suvaitsevaisuus, ovat sellaisia että niitä ei oikein mitenkään saada maalattua pahuuden arvoiksi. Siksi yritetäänkin korostaa sitä, miten ne ovat "sinisilmäisiä" ja "naiiveja". Sen vastakohdaksi tarjotaankin kieltämättä kyynisempiä arvoja.

Ainakin omaan silmääni nämä kyyniset arvot ovat ongelmallisia koska asiat eivät ole tosia pelkästään sen vuoksi että ne ovat epämiellyttäviä. Mieleeni tulee tietynlaiset samanlaisella illuusiolla ratsastavat naisten itsepuolustuskurssit, joissa opetetaan että silmiin lyöminen sormilla on hyvä temppu - siitä huolimatta, että silmät ovat pieni maali ja ohimenossa teloo lähinnä omat sormensa, ja lisäksi jos on kuristusotteessa jotain vastaan jolla on itseä pidemmät kädet, ei ulottuvuuskaan usein ole näille riittävä. Mikä on relevanttia kun pitkä tyyppi opettaa tekniikkaa naisille joissa joukossa on myös lyhyitä tyyppejä. Ja samantyylisiä kursseja joissa opetetaan erilaisia liikekomboja joiden perusoletus on että puolustautuja tekee miljoona asiaa siinä kuin hyökkääjä yhden.

Raakuus ja suoraviivaisuus ja riehuminen vaikuttavat tehokkailta, mutta kysymys ei ole siitä. Suoraan sanoen näenkin että pramatismipuheessa on kyse samanlaisesta käsitesekaannuksesta. 

Omaan silmääni paistaa se, että Suomi tuntuu olevan nimenomaan jokin jota kohtaan on velvollisuuksia tosiasioista huolimatta. Esimerkiksi maanpuolustustilanteessa ei pitäisi kysyä mitä Suomi voi tehdä meille vaan mitä me voimme tehdä Suomelle. ; Itse asiassa analyysini syvin ongelma on jo se, että käsittelen "Suomea" kuin se pitäisi jotain sisällään. Oikeasti se on enemmänkin ideaali jota käytetään koska siinä on hyviä konnotaatioita. Denotationaalisesta tasosta ei oikeasti edes välitetä. 

Siksi kansallisaatteen ideaalit ovat nimenomaan abstrakteja ja vaativia. Asetetaan vaatimuksia jotka eivät perustu millekään. (Mikä paistaa heti ilmi kun katsoo että mitä konseptien takana on.) Suomi ja siihen liittyvät velvollisuudet killivät jossain jota ei voida sitoa alkupuolellani manitsemiin tosiasiaseikkoihin, kuten kansainvälisiin rajoja koskeviin sopimuksiin, perustuslakiin, hallintoon, poliisiin ja armeijaan jne. Tämänlainen "Suomi" ei pidä sisällään mitään empiiristä. Se on toisin sanoen paljon idealistisempi kuin jokin naiivi kuvitelma eri ihmisten hyvyydestä. Sillä tälläisen naiivin sinisilmäisyyden voi falsifioida modus tollens, kun maahanmuuttajat vaikkapa konkreettisesti tekevät jotain kyynisiä asioita.

Mutta jos kansallismielisyys puolustaa maata ja prosessissa menee muutama suvakki, niin "kova hinta mutta oli pakko tehdä". Tälläistä "suvakkikansanpetturien tuhonnasta" fantasioiva näkemys ei falsifioidu vastaavalla tavalla. Koska jo lähtökohtana on kyynisempi ajatus jossa raakuus on määrittynyt pragmatismiksi. Aivan kuten se abstrakteista abstraktimpi Suomikin, jonka ei tunnusteta tiivistyvän rasistisesti rotuun. Eikä ideologista totalitarismiakaan voida tunnustaa kun on tultu vuosia puhuttua niin paljon siitä sananvapaudesta....

]]>
2 http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265421-haloittamisesta-eli-mantyisella-pain-puuta#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Kansallisaate Sananvapaus Fri, 07 Dec 2018 15:24:51 +0000 Tuomo Gren http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265421-haloittamisesta-eli-mantyisella-pain-puuta
Miten argumentoidaan seksuaalirikoksista oikeaoppisesti http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265203-miten-argumentoidaan-seksuaalirikoksista-oikeaoppisesti <p>Kansalaisia kuohuttavat viime aikojen uutiset törkeistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista, joissa on yksi yhdistävä tekijä. En sano mikä - kaikki tietävät. Mutta nyt kun kohta käymme eduskuntavaalitaisteluihin, haluaisin muistuttaa oikeanlaisista tavoista käsitellä tätä asiaa niin, ettei joudu rasistin kirjoihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansalaiset saattavat kysellä vaaliehdokkailta hankalia ja täysin tuomittavia kysymyksiä esim. siitä, lisääntyvätkö tällaiset rikokset samalla kun niin kutsuttu monimuotoisuus lisääntyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä vähän vastausfraasien listaa esim. aloitteleville poliitikoille, joilta saattaa keskusteluissa päästä vahingossa lipsahtamaan jokin ennakkoluuloja vahvistava rehellisyyden purskahdus.</p><p>&nbsp;</p><p>1. &quot;Ei ole olemassa raiskauskulttuureja&quot; / &quot;miehet edustavat raiskauskulttuuria joka paikassa&quot; (näitä voi vaihdella tilanteen mukaan - kumpikin häivyttää kiperimmän ongelman)</p><p>&nbsp;</p><p>2. &quot;Ilmoituskynnys on matalampi, jos tekijä ei ole kantasuomalainen&quot;. (Tätä on hoettu nyt jo useita vuosia, eikä sille ole minkäänlaista näyttöä, mutta näin voi aina spekuloida ja antaa itsestään analyyttisen kuvan. <em>Toimii A-studiossa kerta toisensa jälkeen</em>!)</p><p>&nbsp;</p><p>3. &quot;Suurimmasta osasta ei ilmoiteta poliisille&quot;. (Tämä liittyy edelliseen, mutta siihen kiperimpään kysymykseen ei mitenkään.)</p><p>&nbsp;</p><p>4. &quot;Suurimmassa osassa uhri ja tekijä tuntevat toisensa&quot; (ks. edellinen)</p><p>&nbsp;</p><p>5. Rasmus-ryhmä: &quot;Ehkä lapsi halusi itse&quot; / &quot;ehkä lapsi oli meikannut vahvasti&quot; (myönnetään: tämä kommentti ärsytti kanssakeskustelijoita jopa Rasmus-sivulla, ja vaatii melkoista pokkaa, mutta osoittaa taatusti ettei sanoja ole rasisti.)</p><p>&nbsp;</p><p>6. &quot;Ei näissä rikoksissa ole mitään piikkiä, asiat vain ovat nyt sattuneet samaan aikaan.&quot; Tämä oululaispoliisia mukaileva kommentti on jämäkkä ja maskuliininen ja omiaan rauhoittamaan kiihtyneitä mieliä - eräänlainen variaatio klassikoihin &quot;hajaantukaa, ei mitään nähtävää&quot; ja &quot;yksittäistapaus&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>7. Vapaavalintainen fraasi, eli mikä tahansa puheenaiheen vaihdos. Esim. muistutus suomalaisesta perheväkivallasta, muistutus suomalaisesta rasismista, muistutus ristiretkistä, inkvisitiosta, katolisen kirkon pedofiiliskandaalista, Härmän häjyistä, suomalaisista rikollisista Ruotsissa tai mistä tahansa, mikä saa suomalaisen / kristityn / valkoihoisen näyttämään maailman pahimmalta konnalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaisia kuohuttavat viime aikojen uutiset törkeistä seksuaali- ja väkivaltarikoksista, joissa on yksi yhdistävä tekijä. En sano mikä - kaikki tietävät. Mutta nyt kun kohta käymme eduskuntavaalitaisteluihin, haluaisin muistuttaa oikeanlaisista tavoista käsitellä tätä asiaa niin, ettei joudu rasistin kirjoihin.

 

Kansalaiset saattavat kysellä vaaliehdokkailta hankalia ja täysin tuomittavia kysymyksiä esim. siitä, lisääntyvätkö tällaiset rikokset samalla kun niin kutsuttu monimuotoisuus lisääntyy.

 

Tässä vähän vastausfraasien listaa esim. aloitteleville poliitikoille, joilta saattaa keskusteluissa päästä vahingossa lipsahtamaan jokin ennakkoluuloja vahvistava rehellisyyden purskahdus.

 

1. "Ei ole olemassa raiskauskulttuureja" / "miehet edustavat raiskauskulttuuria joka paikassa" (näitä voi vaihdella tilanteen mukaan - kumpikin häivyttää kiperimmän ongelman)

 

2. "Ilmoituskynnys on matalampi, jos tekijä ei ole kantasuomalainen". (Tätä on hoettu nyt jo useita vuosia, eikä sille ole minkäänlaista näyttöä, mutta näin voi aina spekuloida ja antaa itsestään analyyttisen kuvan. Toimii A-studiossa kerta toisensa jälkeen!)

 

3. "Suurimmasta osasta ei ilmoiteta poliisille". (Tämä liittyy edelliseen, mutta siihen kiperimpään kysymykseen ei mitenkään.)

 

4. "Suurimmassa osassa uhri ja tekijä tuntevat toisensa" (ks. edellinen)

 

5. Rasmus-ryhmä: "Ehkä lapsi halusi itse" / "ehkä lapsi oli meikannut vahvasti" (myönnetään: tämä kommentti ärsytti kanssakeskustelijoita jopa Rasmus-sivulla, ja vaatii melkoista pokkaa, mutta osoittaa taatusti ettei sanoja ole rasisti.)

 

6. "Ei näissä rikoksissa ole mitään piikkiä, asiat vain ovat nyt sattuneet samaan aikaan." Tämä oululaispoliisia mukaileva kommentti on jämäkkä ja maskuliininen ja omiaan rauhoittamaan kiihtyneitä mieliä - eräänlainen variaatio klassikoihin "hajaantukaa, ei mitään nähtävää" ja "yksittäistapaus".

 

7. Vapaavalintainen fraasi, eli mikä tahansa puheenaiheen vaihdos. Esim. muistutus suomalaisesta perheväkivallasta, muistutus suomalaisesta rasismista, muistutus ristiretkistä, inkvisitiosta, katolisen kirkon pedofiiliskandaalista, Härmän häjyistä, suomalaisista rikollisista Ruotsissa tai mistä tahansa, mikä saa suomalaisen / kristityn / valkoihoisen näyttämään maailman pahimmalta konnalta.

]]>
132 http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265203-miten-argumentoidaan-seksuaalirikoksista-oikeaoppisesti#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Monikultturismi Seksuaalirikokset Tue, 04 Dec 2018 16:39:08 +0000 Tuula Komsi http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265203-miten-argumentoidaan-seksuaalirikoksista-oikeaoppisesti
Hartaudella Yle-propagandaa http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264944-hartaudella-yle-propagandaa <p>Avasin työmatkalla autoradion tänä aamuna, kanavaksi sattui Ylen ykkönen, aamuhartaus.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikken kirkkokansaa olekaan niin päätin silti kuunnella mitäpä pastorilla asiaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvin nopeasti pääsin käsikirjoituksesta selville, päivän teema oli &rdquo;Älä pelkää&rdquo;. Heti alkuun tuli kyllä mieleen onko kyseessä pastori vai propagandisti. Seurakuntapastori Heidi Zitting vakuutteli jumalan totuutena ettei ole syytä pelätä massamaahanmuuton seurauksia sillä vain &rdquo;puusilmäinen&rdquo; populisti näkee asian niin &rdquo;mustavalkoisesti&rdquo;. Ilmanmuutostakaan ei pidätä pelätä, mutta sitä suomalainen kuitenkin tämän päiväisen YLE-uutisoinnin perusteella tuntuvat pelkäävän. Jopa niin että ollaan valmiita ajamaan oman maan teollisuus alas vaikka Suomen osuus tässä &rdquo;pannuhuoneilmiössä&rdquo; on mitättömän pieni. Ja kolmantena muttei vähäisimpänä Yhdysvaltain presidentti Trump. Kärkipään pelonaihe, onneksi on Jumala joka sanoo, &rdquo;Älä pelkää!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Entäpä sitten maanpuolustuksesta huolehtiminen, onko sekin populismia? &rdquo;Pelätään&rdquo; niin että varaudutaan? Muuten voi käydä niin kuin 40 miljoonan asukkaan Ukrainassa, ei ole toimintakykyistä armeijaa ja sitten kitistään kun ei oltu varauduttu...</p><p>&nbsp;</p><p>Tänään uutisoitiin että suomalaisten maanpuolustustahto ei ole 30 vuoteen ollut näin alhainen. Suomalaiset ovat pastorin linjoilla, ei kannata peljätä, ollaan kaverita kaikki maailman ihmiset?</p><p>&nbsp;</p><p>Hiljattain amerikkalainen elämysmatkailija-lähetys-saarnaaja John Allen Chau meni käännyttämään eristyksissä elänyttä Pohjois-Sentineliläistä heimoa kristinuskoon. John ei pelännyt ja pääsi samalla reissulla herransa Jeesuksen tykö...</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avasin työmatkalla autoradion tänä aamuna, kanavaksi sattui Ylen ykkönen, aamuhartaus.

 

Vaikken kirkkokansaa olekaan niin päätin silti kuunnella mitäpä pastorilla asiaa.

 

Hyvin nopeasti pääsin käsikirjoituksesta selville, päivän teema oli ”Älä pelkää”. Heti alkuun tuli kyllä mieleen onko kyseessä pastori vai propagandisti. Seurakuntapastori Heidi Zitting vakuutteli jumalan totuutena ettei ole syytä pelätä massamaahanmuuton seurauksia sillä vain ”puusilmäinen” populisti näkee asian niin ”mustavalkoisesti”. Ilmanmuutostakaan ei pidätä pelätä, mutta sitä suomalainen kuitenkin tämän päiväisen YLE-uutisoinnin perusteella tuntuvat pelkäävän. Jopa niin että ollaan valmiita ajamaan oman maan teollisuus alas vaikka Suomen osuus tässä ”pannuhuoneilmiössä” on mitättömän pieni. Ja kolmantena muttei vähäisimpänä Yhdysvaltain presidentti Trump. Kärkipään pelonaihe, onneksi on Jumala joka sanoo, ”Älä pelkää!”

 

Entäpä sitten maanpuolustuksesta huolehtiminen, onko sekin populismia? ”Pelätään” niin että varaudutaan? Muuten voi käydä niin kuin 40 miljoonan asukkaan Ukrainassa, ei ole toimintakykyistä armeijaa ja sitten kitistään kun ei oltu varauduttu...

 

Tänään uutisoitiin että suomalaisten maanpuolustustahto ei ole 30 vuoteen ollut näin alhainen. Suomalaiset ovat pastorin linjoilla, ei kannata peljätä, ollaan kaverita kaikki maailman ihmiset?

 

Hiljattain amerikkalainen elämysmatkailija-lähetys-saarnaaja John Allen Chau meni käännyttämään eristyksissä elänyttä Pohjois-Sentineliläistä heimoa kristinuskoon. John ei pelännyt ja pääsi samalla reissulla herransa Jeesuksen tykö...

 

]]>
16 http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264944-hartaudella-yle-propagandaa#comments Donald Trump ja Media EU ja maahanmuuttopolitiikka Ilmastonmuutoshuijaus Thu, 29 Nov 2018 19:51:44 +0000 Timo Tarus http://timotarus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264944-hartaudella-yle-propagandaa
Järkevän maahanmuuttopolitiikan tiekartta http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264575-jarkevan-maahanmuuttopolitiikan-tiekartta <p>Yksikään kevään eduskuntavaaleihin lähtevä puolue ei voi enää vältellä vaalien erästä keskeistä teemaa: maahanmuuttoa. Aihe on nyt tapetilla kaikkialla lännessä, niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa. Kysymyksen ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa viisaalla tolkun politiikalla.</p><p>Helsingissä äskettäin pidetyssä EPP:n puoluekokouksessa sisäministeri Kai Mykkänen kertoi, että maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskeva paneeli päätyi ehdottamaan turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Turvapaikanhaun siirtäminen keskuksiin helpottaa niiden auttamista, jotka ovat eniten turvapaikan tarpeessa ja vie samalla pohjan ihmissalakuljetukselta. Mikä tärkeintä, keskukset ehkäisevät hallitsemattoman siirtolaisuuden unionin jäsenmaihin. Mykkänen myös listasi ehdotuksensa&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/turvapaikanhaku-ulkorajakeskuksiin/">Verkkouutisten blogissa</a>. Tämä vaikuttaa oikein hyvältä!<br /><br /><a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202191-maahanmuuttopolitiikka-tiensa-paassa">Ehdotin vastaavaa järjestelmää jo vuonna 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä</a>. On toki tärkeää ja humaania suojella kaikkein hädänalaisimpia, mutta samalla on pidettävä huolta myös itsestämme.&nbsp;<br /><br />Asian hoitaminen onnistuu liberaalidemokratian perusarvoista tinkimättä, minkä voi suoraan päätellä myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 7.11. Orpon mukaan &rdquo;samaan aikaan pitää olla selkeä rajavalvonta ja tiukka palautusjärjestelmä. Ja sitten se humanitaarinen puoli eli lämmin sydän&rdquo;. Tähän on helppo yhtyä.<br /><br />Aiheeseen liittyen osallistuin perjantaina 28.9. Helsingissä europarlamentaarikko Henna Virkkusen järjestämään seminaariin &rdquo;Parempi Eurooppa: Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa&rdquo;. Järjestäjän ohella tilaisuudessa alustivat sisäministeri Kai Mykkänen, erityisasiantuntija Mikko Simola Suomen EU-edustustosta ja Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.<br /><br />Alustukset ja paneelikeskustelu keskittyivät niihin kysymyksiin, jotka EU:ta ovat viime vuosina voimakkaasti jakaneet. Varsinkin vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti pelkoja suuressa osassa EU-maiden kansalaisia, kuten ministeri Mykkänen omassa puheenvuorossaan totesi.<br /><br />Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Täälläkin kansalaiset ovat silti huolestuneita monesta asiaan liittyvästä tekijästä ja huoleen on tietenkin myös perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tällainen ei saa toistua.<br /><br />Mykkäsen puheenvuorot osoittivat, että EU:ssa on ministeritasolla havahduttu juuri niihin ongelmiin, joista itsekin olen kirjoittanut ja puhunut pitkään. Oikeastaan EU näyttäisi kulkevan juuri siihen suuntaan, mitä olen peräänkuuluttanut, joskin Mykkäsen kommenteista saattoi aistia pessimismiä EU:n ulkopuolelle perustettavien turvapaikanhakuleirien toteuttamisesta. Tähän ei taida tahto riittää ja se on ongelma. Toinen mahdollisuus ovat Mykkäsen ehdottamat keskukset EU:n ulkorajoille. Joku ratkaisu on kuitenkin pakko löytää.<br /><br />Tulkitsen Mykkästä niin, että pakolaispolitiikan keskeiset kysymykset jäävät lopulta kullekin jäsenmaalle itselleen, jos ja kun yhteistä tahtoa ei EU-tasolla saavuteta. Kyse on ulkorajojen valvonnasta ja pitävyydestä, samoin yksittäisten jäsenvaltioiden halukkuudesta nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Jos turvapaikanhaku siirrettäisiin leireille, kuten olen itsekin ehdottanut, Mykkäsen mukaan se tarkoittaisi samalla kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Tähän eivät Ranska ja Saksa suostuisi, puhumattakaan Visegrád-maista sekä Italiasta, Itävallasta ja Tanskasta.</p><p>Mikko Simola kiinnitti huomiota merkittäviin yksityiskohtiin turvapaikanhakuun ja rajavalvontaan liittyen. EU on ryhdistäytymässä näissä asioissa, mutta samalla on selvää, että jos ulkorajat eivät pidä, koko Schengen-alue on vaarassa sulkeutua ja tähän sisältyy huomattavia taloudellisia riskejä. Vapaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus unionin sisällä on erittäin tärkeää myös yksittäisten jäsenmaiden taloudelle.</p><p>Riitta Silvennoinen nosti esiin työperäisen maahanmuuton ongelmia, joista tässä kannattaa mainita byrokratia ja integraatio. Työlupien saamista pitäisi helpottaa ja integraatiota edistää kaikin puolin. Silvennoinen ei kuitenkaan osannut kertoa, miten sopeutumista voitaisiin käytännössä edistää.&nbsp;</p><p>Tässä on tärkeää muistaa se, että matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.<br /><br />Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.<br /><br />Paneelikeskustelussa ministeri Mykkänen vastasi yleisökysymyksiin, jotka koskivat muun muassa turvapaikanhakijoiden keskittymistä samoille asuinalueille ja tästä syntyviä sosiaalisia ongelmia. Aihepiirissä on selvästi tapahtunut edistystä ja niin Mykkänen kuin EU-tason päättäjät vaikuttavat olevan ajan hermolla. Mykkänen mainitsi esimerkkinä taannoiset Ruotsin mellakat ja korosti, että samaa tilannetta ei saa päästä syntymään Suomeen. Olen luonnollisesti asiasta täysin samaa mieltä.<br /><br />EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Olen ehdottanut Kanadasta tuttua pisteytysjärjestelmää ja työnhakua suoraan turvapaikanhakuleireiltä käsin. Esitin tähän liittyen panelisteille yleisökysymyksen. Mykkäsen vastauksen perusteella ainakin viimeksi mainittu ei liene EU-tasolla tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Muilta osin hän vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla kanssani.&nbsp;<br /><br />On selvää, että nykytilanteesta hyötyvät eniten salakuljettajat ja kansallismieliset puolueet. EU:ssa ministeritasolla asia on tiedostettu ja se pitää tiedostaa myös kotimaan politiikassa. EU:n täytyy jollain keinolla löytää nopeasti realistinen ratkaisu turvapaikanhakuprosessin ongelmiin ja Mykkäsen mukaan tästä on olemassa myös Eurooppa-neuvoston linjaus. Henna Virkkunen korosti, että kansallisten ja Euroopan laajuisten päätösten rinnalla tarvitaan myös ylikansallisia ratkaisuja, joista YK:n pakolaissopimukset ovat keskeisessä roolissa.&nbsp;<br /><br />Kun keskustelin Henna Virkkusen kanssa tilaisuuden jälkeen, olimme Virkkusen loppupuheenvuorosta täysin samaa mieltä: maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena täytyy nostaa avoimeen keskusteluun tulevissa eduskunta- ja EU-vaaleissa. Jos asiassa hyssytellään, se sataa kansallismielisten laariin. Kuten olemme huomanneet, moni EU:n jäsenmaa vetää jo nyt omaa linjaa eikä suostu allekirjoittamaan Virkkusen mainitsemia kansainvälisiä YK-sopimuksia. Tuore esimerkki on kohuttu GCM-sopimus, josta eduskunnassa taannoin keskusteltiin perussuomalaisten aloitteesta.<br /><br />Turhan pelonlietsonnan ja ulossulkevan politiikan sijaan tarvitaan järkeviä, maltillisia ratkaisuja. Ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa, mutta hyvinvointivaltion rahoituspohja ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, koska sekä hakemusten käsittelyyn että turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten sosiaaliturvaan menee huomattavia summia valtioiden budjeteista.<br /><br />Työnhakua pitää helpottaa, koska työ on paras väylä sopeutumiseen. Työllistämisen kynnystä pitää laskea ja byrokratiaa purkaa, mieluiten koko EU:n tasolla.<br /><br />Näkemykseni mukaan Itä-Euroopan maat näyttävät, mihin suuntaan unioni on menossa, jos ongelmia ei nopeasti saada ratkaistua. Yksittäisten jäsenmaiden ratkaisut osoittavat, että mikäli EU-tasolla ei ratkaisuja löydetä, rajavalvonta siirtyy ulkorajoilta jäsenvaltioiden välille. Ääriesimerkkinä tästä toimivat Unkari ja Puola. Italia ja Itävaltakin ovat lähempänä niitä kuin Länsi-Eurooppaa. Tanskassa sosiaalidemokraatit ovat jo vähintään yhtä maahanmuuttokriittisiä kuin perussuomalaiset Suomessa.<br /><br />Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään myös Suomen linja näihin kysymyksiin, jos Mykkäsen pessimistisiin näkemyksiin on luottaminen. Vaikuttaa siltä, että ainakin osa päätöksistä jää kansallisvaltiotasolle. Selvää on myös se, että taakanjaon täytyy perustua kansallisiin voimavaroihin: jos työllisyys ja talous ovat heikolla tolalla, pakolaisten laajamittainen vastaanottaminen lietsoo entisestään vastakkainasettelua. En kannata Mykkäsen ehdotusta kiintiöpakolaisten määrän nostamisesta. Meidän pitää ensin huolehtia nykyisten pakolaisten kotoutumisesta ja työllistymisestä.<br /><br />Lisäksi jo nyt on varauduttava siihen, että toukokuun europarlamenttivaaleissa kansallismieliset puolueet vahvistavat asemiaan. Nouseva trendi johtuu pitkälti tähän asti harjoitetun maahanmuutto- ja talouspolitiikan virheistä. Orpon ja Mykkäsen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää ratkaisuesityksiä ongelmiin kaivataan. Osa kansalaisten huolenaiheista on erittäin perusteltuja.<br /><br />Olen korostanut kotoutumisessa tulijoiden omaa vastuuta, koska valtio ei näytä tehtävässä onnistuvan, vaikka rahaa toimintaan laitettaisiin kuinka paljon. Kuten todettua, työ on paras ja nopein väylä integraatioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verovaroilla tuettu tempputyöllistäminen olisi suotavaa. En kannata EK:n hiljattain ehdottamaa korotettua 70% palkkatukea turvapaikan saaneita palkkaaville yrityksille. Asia pitää hoitaa helpottamalla työllistämistä yleisesti, mikä onnistuu parhaiten työn hintaa laskemalla, byrokratiaa vähentämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.<br /><br />Tämä edellyttää sosiaaliturvaan ja veropohjaan radikaalia kokonaisremonttia eli sitä, että maastamme saadaan houkutteleva aidoille osaajille. Vastaavasti nykyiset työttömät saadaan töihin sillä, että työnteosta tehdään aina kannattavampi vaihtoehto kuin sosiaaliturvan varassa elämisestä. Kannustinloukut koskevat myös turvapaikanhakijoita.<br /><br />Sama pätee ehdotuksiin hoitaa Suomen laskeva syntyvyys työperäisellä maahanmuutolla. Ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla. On näet selvää, että pitkässä juoksussa myös uusien tulijoiden eläkkeet ja muu sosiaaliturva täytyy maksaa ja jos syntyvyys edelleen laskee, tarvitaan aina vain lisää työperäistä maahanmuuttoa rahoittamaan ikääntyvän väestön tarvitsemat tulonsiirrot ja palvelut.<br /><br />Hyvinvointivaltio aiheuttaa ikiliikkujaongelman. Sen ratkaiseminen tulee olemaan lähitulevaisuuden politiikan tärkein kysymys. En pidä siitä, että ihmisiä käsitellään pelkkinä tulo- ja menoerinä. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan natina kuitenkin aiheuttaa juuri sen. Muitakin vaihtoehtoja on: lisäämällä yksilön vapautta ja vastuuta moni nykyinen ongelma ratkeaa.<br /><br />Koko EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua järkeen, ei tunteeseen. Viisas ja humaani politiikka on kaikkien etu. Muukalaiskammolle ei yhteiskunnassa tule suoda kasvualustaa ja paras lääke siihen on toimiva maahanmuuttopolitiikka. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksikään kevään eduskuntavaaleihin lähtevä puolue ei voi enää vältellä vaalien erästä keskeistä teemaa: maahanmuuttoa. Aihe on nyt tapetilla kaikkialla lännessä, niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa. Kysymyksen ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa viisaalla tolkun politiikalla.

Helsingissä äskettäin pidetyssä EPP:n puoluekokouksessa sisäministeri Kai Mykkänen kertoi, että maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskeva paneeli päätyi ehdottamaan turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Turvapaikanhaun siirtäminen keskuksiin helpottaa niiden auttamista, jotka ovat eniten turvapaikan tarpeessa ja vie samalla pohjan ihmissalakuljetukselta. Mikä tärkeintä, keskukset ehkäisevät hallitsemattoman siirtolaisuuden unionin jäsenmaihin. Mykkänen myös listasi ehdotuksensa Verkkouutisten blogissa. Tämä vaikuttaa oikein hyvältä!

Ehdotin vastaavaa järjestelmää jo vuonna 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä. On toki tärkeää ja humaania suojella kaikkein hädänalaisimpia, mutta samalla on pidettävä huolta myös itsestämme. 

Asian hoitaminen onnistuu liberaalidemokratian perusarvoista tinkimättä, minkä voi suoraan päätellä myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 7.11. Orpon mukaan ”samaan aikaan pitää olla selkeä rajavalvonta ja tiukka palautusjärjestelmä. Ja sitten se humanitaarinen puoli eli lämmin sydän”. Tähän on helppo yhtyä.

Aiheeseen liittyen osallistuin perjantaina 28.9. Helsingissä europarlamentaarikko Henna Virkkusen järjestämään seminaariin ”Parempi Eurooppa: Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa”. Järjestäjän ohella tilaisuudessa alustivat sisäministeri Kai Mykkänen, erityisasiantuntija Mikko Simola Suomen EU-edustustosta ja Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.

Alustukset ja paneelikeskustelu keskittyivät niihin kysymyksiin, jotka EU:ta ovat viime vuosina voimakkaasti jakaneet. Varsinkin vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti pelkoja suuressa osassa EU-maiden kansalaisia, kuten ministeri Mykkänen omassa puheenvuorossaan totesi.

Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Täälläkin kansalaiset ovat silti huolestuneita monesta asiaan liittyvästä tekijästä ja huoleen on tietenkin myös perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tällainen ei saa toistua.

Mykkäsen puheenvuorot osoittivat, että EU:ssa on ministeritasolla havahduttu juuri niihin ongelmiin, joista itsekin olen kirjoittanut ja puhunut pitkään. Oikeastaan EU näyttäisi kulkevan juuri siihen suuntaan, mitä olen peräänkuuluttanut, joskin Mykkäsen kommenteista saattoi aistia pessimismiä EU:n ulkopuolelle perustettavien turvapaikanhakuleirien toteuttamisesta. Tähän ei taida tahto riittää ja se on ongelma. Toinen mahdollisuus ovat Mykkäsen ehdottamat keskukset EU:n ulkorajoille. Joku ratkaisu on kuitenkin pakko löytää.

Tulkitsen Mykkästä niin, että pakolaispolitiikan keskeiset kysymykset jäävät lopulta kullekin jäsenmaalle itselleen, jos ja kun yhteistä tahtoa ei EU-tasolla saavuteta. Kyse on ulkorajojen valvonnasta ja pitävyydestä, samoin yksittäisten jäsenvaltioiden halukkuudesta nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Jos turvapaikanhaku siirrettäisiin leireille, kuten olen itsekin ehdottanut, Mykkäsen mukaan se tarkoittaisi samalla kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Tähän eivät Ranska ja Saksa suostuisi, puhumattakaan Visegrád-maista sekä Italiasta, Itävallasta ja Tanskasta.

Mikko Simola kiinnitti huomiota merkittäviin yksityiskohtiin turvapaikanhakuun ja rajavalvontaan liittyen. EU on ryhdistäytymässä näissä asioissa, mutta samalla on selvää, että jos ulkorajat eivät pidä, koko Schengen-alue on vaarassa sulkeutua ja tähän sisältyy huomattavia taloudellisia riskejä. Vapaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus unionin sisällä on erittäin tärkeää myös yksittäisten jäsenmaiden taloudelle.

Riitta Silvennoinen nosti esiin työperäisen maahanmuuton ongelmia, joista tässä kannattaa mainita byrokratia ja integraatio. Työlupien saamista pitäisi helpottaa ja integraatiota edistää kaikin puolin. Silvennoinen ei kuitenkaan osannut kertoa, miten sopeutumista voitaisiin käytännössä edistää. 

Tässä on tärkeää muistaa se, että matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.

Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.

Paneelikeskustelussa ministeri Mykkänen vastasi yleisökysymyksiin, jotka koskivat muun muassa turvapaikanhakijoiden keskittymistä samoille asuinalueille ja tästä syntyviä sosiaalisia ongelmia. Aihepiirissä on selvästi tapahtunut edistystä ja niin Mykkänen kuin EU-tason päättäjät vaikuttavat olevan ajan hermolla. Mykkänen mainitsi esimerkkinä taannoiset Ruotsin mellakat ja korosti, että samaa tilannetta ei saa päästä syntymään Suomeen. Olen luonnollisesti asiasta täysin samaa mieltä.

EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Olen ehdottanut Kanadasta tuttua pisteytysjärjestelmää ja työnhakua suoraan turvapaikanhakuleireiltä käsin. Esitin tähän liittyen panelisteille yleisökysymyksen. Mykkäsen vastauksen perusteella ainakin viimeksi mainittu ei liene EU-tasolla tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Muilta osin hän vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla kanssani. 

On selvää, että nykytilanteesta hyötyvät eniten salakuljettajat ja kansallismieliset puolueet. EU:ssa ministeritasolla asia on tiedostettu ja se pitää tiedostaa myös kotimaan politiikassa. EU:n täytyy jollain keinolla löytää nopeasti realistinen ratkaisu turvapaikanhakuprosessin ongelmiin ja Mykkäsen mukaan tästä on olemassa myös Eurooppa-neuvoston linjaus. Henna Virkkunen korosti, että kansallisten ja Euroopan laajuisten päätösten rinnalla tarvitaan myös ylikansallisia ratkaisuja, joista YK:n pakolaissopimukset ovat keskeisessä roolissa. 

Kun keskustelin Henna Virkkusen kanssa tilaisuuden jälkeen, olimme Virkkusen loppupuheenvuorosta täysin samaa mieltä: maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena täytyy nostaa avoimeen keskusteluun tulevissa eduskunta- ja EU-vaaleissa. Jos asiassa hyssytellään, se sataa kansallismielisten laariin. Kuten olemme huomanneet, moni EU:n jäsenmaa vetää jo nyt omaa linjaa eikä suostu allekirjoittamaan Virkkusen mainitsemia kansainvälisiä YK-sopimuksia. Tuore esimerkki on kohuttu GCM-sopimus, josta eduskunnassa taannoin keskusteltiin perussuomalaisten aloitteesta.

Turhan pelonlietsonnan ja ulossulkevan politiikan sijaan tarvitaan järkeviä, maltillisia ratkaisuja. Ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa, mutta hyvinvointivaltion rahoituspohja ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, koska sekä hakemusten käsittelyyn että turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten sosiaaliturvaan menee huomattavia summia valtioiden budjeteista.

Työnhakua pitää helpottaa, koska työ on paras väylä sopeutumiseen. Työllistämisen kynnystä pitää laskea ja byrokratiaa purkaa, mieluiten koko EU:n tasolla.

Näkemykseni mukaan Itä-Euroopan maat näyttävät, mihin suuntaan unioni on menossa, jos ongelmia ei nopeasti saada ratkaistua. Yksittäisten jäsenmaiden ratkaisut osoittavat, että mikäli EU-tasolla ei ratkaisuja löydetä, rajavalvonta siirtyy ulkorajoilta jäsenvaltioiden välille. Ääriesimerkkinä tästä toimivat Unkari ja Puola. Italia ja Itävaltakin ovat lähempänä niitä kuin Länsi-Eurooppaa. Tanskassa sosiaalidemokraatit ovat jo vähintään yhtä maahanmuuttokriittisiä kuin perussuomalaiset Suomessa.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään myös Suomen linja näihin kysymyksiin, jos Mykkäsen pessimistisiin näkemyksiin on luottaminen. Vaikuttaa siltä, että ainakin osa päätöksistä jää kansallisvaltiotasolle. Selvää on myös se, että taakanjaon täytyy perustua kansallisiin voimavaroihin: jos työllisyys ja talous ovat heikolla tolalla, pakolaisten laajamittainen vastaanottaminen lietsoo entisestään vastakkainasettelua. En kannata Mykkäsen ehdotusta kiintiöpakolaisten määrän nostamisesta. Meidän pitää ensin huolehtia nykyisten pakolaisten kotoutumisesta ja työllistymisestä.

Lisäksi jo nyt on varauduttava siihen, että toukokuun europarlamenttivaaleissa kansallismieliset puolueet vahvistavat asemiaan. Nouseva trendi johtuu pitkälti tähän asti harjoitetun maahanmuutto- ja talouspolitiikan virheistä. Orpon ja Mykkäsen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää ratkaisuesityksiä ongelmiin kaivataan. Osa kansalaisten huolenaiheista on erittäin perusteltuja.

Olen korostanut kotoutumisessa tulijoiden omaa vastuuta, koska valtio ei näytä tehtävässä onnistuvan, vaikka rahaa toimintaan laitettaisiin kuinka paljon. Kuten todettua, työ on paras ja nopein väylä integraatioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verovaroilla tuettu tempputyöllistäminen olisi suotavaa. En kannata EK:n hiljattain ehdottamaa korotettua 70% palkkatukea turvapaikan saaneita palkkaaville yrityksille. Asia pitää hoitaa helpottamalla työllistämistä yleisesti, mikä onnistuu parhaiten työn hintaa laskemalla, byrokratiaa vähentämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.

Tämä edellyttää sosiaaliturvaan ja veropohjaan radikaalia kokonaisremonttia eli sitä, että maastamme saadaan houkutteleva aidoille osaajille. Vastaavasti nykyiset työttömät saadaan töihin sillä, että työnteosta tehdään aina kannattavampi vaihtoehto kuin sosiaaliturvan varassa elämisestä. Kannustinloukut koskevat myös turvapaikanhakijoita.

Sama pätee ehdotuksiin hoitaa Suomen laskeva syntyvyys työperäisellä maahanmuutolla. Ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla. On näet selvää, että pitkässä juoksussa myös uusien tulijoiden eläkkeet ja muu sosiaaliturva täytyy maksaa ja jos syntyvyys edelleen laskee, tarvitaan aina vain lisää työperäistä maahanmuuttoa rahoittamaan ikääntyvän väestön tarvitsemat tulonsiirrot ja palvelut.

Hyvinvointivaltio aiheuttaa ikiliikkujaongelman. Sen ratkaiseminen tulee olemaan lähitulevaisuuden politiikan tärkein kysymys. En pidä siitä, että ihmisiä käsitellään pelkkinä tulo- ja menoerinä. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan natina kuitenkin aiheuttaa juuri sen. Muitakin vaihtoehtoja on: lisäämällä yksilön vapautta ja vastuuta moni nykyinen ongelma ratkeaa.

Koko EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua järkeen, ei tunteeseen. Viisas ja humaani politiikka on kaikkien etu. Muukalaiskammolle ei yhteiskunnassa tule suoda kasvualustaa ja paras lääke siihen on toimiva maahanmuuttopolitiikka. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
36 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264575-jarkevan-maahanmuuttopolitiikan-tiekartta#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Humanitaarinen maahanmuutto Hyvinvointivaltio kestävyysvaje Maahanmuutto Thu, 22 Nov 2018 14:49:41 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264575-jarkevan-maahanmuuttopolitiikan-tiekartta
Kokoomuksen työllisyyspolitiikka nojaa palkkatukeen http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264326-kokoomuksen-tyollisyyspolitiikka-nojaa-palkkatukeen <p>Kuuntelin äskettäin <a href="https://areena.yle.fi/1-4259671"><strong>ministeri Petteri Orpon haastattelua tv:ssä</strong></a>.&nbsp; Toimittaja Seija Vaaherkumpu&nbsp;kyseli Orpolta mm. miten työllisyyttä kokoomuksen mukaan saadaan lisättyä.&nbsp; Petteri Orpo vastasi paras tapa näyttäisi olevan se, että otetaan laajemmin käyttöön palkkatuki.&nbsp; Tämän jälkeen toimittaja kysyi, kenelle tuiki maksetaan ja kenen hyväksi se tulee?&nbsp; Ensin Orpo kierteli ja kaarteli tunnetusti politiikon tavoin haluamatta paljastaa tosiasiaa vastaamalla suoraan esitettyyn kysymykseen.&nbsp; Loppujen lopuksi parin tinkaamisen jälkeen joutui Orpo myöntämään, että kyllä palkkatuen&nbsp;hyväkseen&nbsp;saa palkansaaja.&nbsp;&nbsp;</p><p>Niinpä.&nbsp; Tämänhän käytännössä tarkoittaa sitä, että palkkatuki maksetaan työnantajalle/palkanmaksajalle, joka sitten palkanmaksun yhteydessä tulee palkansaajan hyväksi.&nbsp; Toki edellyttäen, että tulee.&nbsp; Tämä menettely käytännössä tarkoittaa sitä, että eräänlaista sosiaalitukea maksetaan - kierrätetään työnantajan kautta - palkansaajalle nimikkeellä-palkkatuki.&nbsp;&nbsp;</p><p>Näin kokoomus ajaa EK:n (kokoomusjohtoinen järjestö) vaatimukseen tähtäävää alepalkkaisten maahanmuuttajien saamiseen työllistetyksi.&nbsp; Koskenee etupäässä maahanmuuttajina (siirtolaiset/pakolaiset) saapuneita, koska heidät halutaan työllistää mahdollisimman pian ja veronmaksajien kustantamana niin alhaisen palkan turvin, että joudutaan maksamaan elinkustannusten kattamiseksi sosiaalitukea.&nbsp; Eikä tässä vielä kaikki vaan Sipilän hallitus on ajamassa irtisanomiseen heikennystä, joka voinee tarkoittaa pahimmissa tapauksissa sitä, että peruskansalainen joutuu irtisanotuksi ja tilalle tulee edellä kuvatun palkkatuen saaja.&nbsp; Kuka tai mikä taho on ns. voittaja tässä kokoomuslaisessa kuviossa?&nbsp; Tietenkin yritysmaailma ja maksajana verovelvolliset. Kokoomuslainen sisäministeri oli vuonna 2015 kuten edelleen, mutta 2015 tuona ministerinä oli juuri Petteri Orpo, jonka hyväksymällä poliittisella päätöksellä maahan sai tulla ilman henkilöllisyyden osoittamista, jopa väärillä nimillä.&nbsp; Tästä sitten on seurannut, ettei osa tänne päässeistä halua vapaaehtoisesti palata kotiin vaan nyt Sipilän hallitus haluaa työllistää nämäkin laittomasti maassa olevat (oikeuden päätöksen mukainen kielteinen turvapaikkapäätös).&nbsp;</p><p>Kyllä työllistymisen tulee olla mahdollista ilman sosiaalitukien maksamista ja siten, että palkallaan tulee toimeen.&nbsp; Poliittista tahtoa tulisi olla myös siihen, ettei pelkällä sosiaalituilla voi asua kaikkein kalleimmilla asuntoalueilla vaan tukipolitiikassa olisi tämä otettava huomioon.&nbsp; Siitäkin huolimatta, että perustuslakimme suo jokaisen valita oma asuinpaikkansa. Tuon täytyisi kuitenkin olla edellytyksenä sille, että pystyy/kykenee itse huolehtimaan pääasiallisesti asumisensa ja muut elinkustannukset itse. Pelkästään asumistuen määrä valtion tämän vuoden budjetissa on noin 1,5 mrd euroa (kasvua edellisestä vuodesta yli 200 Meuroa).&nbsp; Perustoimeentulotukiarvio 2018 noin 730 Meuroa ja&nbsp;<strong>&nbsp;</strong>Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut noin 330 Meuroa.&nbsp; Tuossa mainittuina vain osa sosiaalituista.&nbsp;</p><p>Huolestuttavana on pidettävä nykyistä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa jota niin aiemmat kuin nykyisin Sipilän hallitus ajaa.&nbsp; Eikä muuten hyvältä näytä puolueiden kannatusmittaukset tulevastakaan poliittisesta päätösten tekeminen, sillä demarit yhdessä vasemmiston kanssa ovat olleet hyväksymässä saatavuusharkinnan poistamisen ja tietenkin nostamassa maksettavaa tukien määrää muodossa jos toisessakin tyypilliseen vasemmistolaiseen ideologiaan kuuluvana.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>(Huomioitavaa on se, että yle-ohjelman tallennelinkki ei vielä ole käytettävissä*)</p><p>On nyt 18.11. katseltavissa.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuuntelin äskettäin ministeri Petteri Orpon haastattelua tv:ssä.  Toimittaja Seija Vaaherkumpu kyseli Orpolta mm. miten työllisyyttä kokoomuksen mukaan saadaan lisättyä.  Petteri Orpo vastasi paras tapa näyttäisi olevan se, että otetaan laajemmin käyttöön palkkatuki.  Tämän jälkeen toimittaja kysyi, kenelle tuiki maksetaan ja kenen hyväksi se tulee?  Ensin Orpo kierteli ja kaarteli tunnetusti politiikon tavoin haluamatta paljastaa tosiasiaa vastaamalla suoraan esitettyyn kysymykseen.  Loppujen lopuksi parin tinkaamisen jälkeen joutui Orpo myöntämään, että kyllä palkkatuen hyväkseen saa palkansaaja.  

Niinpä.  Tämänhän käytännössä tarkoittaa sitä, että palkkatuki maksetaan työnantajalle/palkanmaksajalle, joka sitten palkanmaksun yhteydessä tulee palkansaajan hyväksi.  Toki edellyttäen, että tulee.  Tämä menettely käytännössä tarkoittaa sitä, että eräänlaista sosiaalitukea maksetaan - kierrätetään työnantajan kautta - palkansaajalle nimikkeellä-palkkatuki.  

Näin kokoomus ajaa EK:n (kokoomusjohtoinen järjestö) vaatimukseen tähtäävää alepalkkaisten maahanmuuttajien saamiseen työllistetyksi.  Koskenee etupäässä maahanmuuttajina (siirtolaiset/pakolaiset) saapuneita, koska heidät halutaan työllistää mahdollisimman pian ja veronmaksajien kustantamana niin alhaisen palkan turvin, että joudutaan maksamaan elinkustannusten kattamiseksi sosiaalitukea.  Eikä tässä vielä kaikki vaan Sipilän hallitus on ajamassa irtisanomiseen heikennystä, joka voinee tarkoittaa pahimmissa tapauksissa sitä, että peruskansalainen joutuu irtisanotuksi ja tilalle tulee edellä kuvatun palkkatuen saaja.  Kuka tai mikä taho on ns. voittaja tässä kokoomuslaisessa kuviossa?  Tietenkin yritysmaailma ja maksajana verovelvolliset. Kokoomuslainen sisäministeri oli vuonna 2015 kuten edelleen, mutta 2015 tuona ministerinä oli juuri Petteri Orpo, jonka hyväksymällä poliittisella päätöksellä maahan sai tulla ilman henkilöllisyyden osoittamista, jopa väärillä nimillä.  Tästä sitten on seurannut, ettei osa tänne päässeistä halua vapaaehtoisesti palata kotiin vaan nyt Sipilän hallitus haluaa työllistää nämäkin laittomasti maassa olevat (oikeuden päätöksen mukainen kielteinen turvapaikkapäätös). 

Kyllä työllistymisen tulee olla mahdollista ilman sosiaalitukien maksamista ja siten, että palkallaan tulee toimeen.  Poliittista tahtoa tulisi olla myös siihen, ettei pelkällä sosiaalituilla voi asua kaikkein kalleimmilla asuntoalueilla vaan tukipolitiikassa olisi tämä otettava huomioon.  Siitäkin huolimatta, että perustuslakimme suo jokaisen valita oma asuinpaikkansa. Tuon täytyisi kuitenkin olla edellytyksenä sille, että pystyy/kykenee itse huolehtimaan pääasiallisesti asumisensa ja muut elinkustannukset itse. Pelkästään asumistuen määrä valtion tämän vuoden budjetissa on noin 1,5 mrd euroa (kasvua edellisestä vuodesta yli 200 Meuroa).  Perustoimeentulotukiarvio 2018 noin 730 Meuroa ja  Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut noin 330 Meuroa.  Tuossa mainittuina vain osa sosiaalituista. 

Huolestuttavana on pidettävä nykyistä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa jota niin aiemmat kuin nykyisin Sipilän hallitus ajaa.  Eikä muuten hyvältä näytä puolueiden kannatusmittaukset tulevastakaan poliittisesta päätösten tekeminen, sillä demarit yhdessä vasemmiston kanssa ovat olleet hyväksymässä saatavuusharkinnan poistamisen ja tietenkin nostamassa maksettavaa tukien määrää muodossa jos toisessakin tyypilliseen vasemmistolaiseen ideologiaan kuuluvana. 

 

(Huomioitavaa on se, että yle-ohjelman tallennelinkki ei vielä ole käytettävissä*)

On nyt 18.11. katseltavissa.)

]]>
49 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264326-kokoomuksen-tyollisyyspolitiikka-nojaa-palkkatukeen#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Matalapalkkatuki Suomen talous ja työllisyys Sat, 17 Nov 2018 09:26:09 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264326-kokoomuksen-tyollisyyspolitiikka-nojaa-palkkatukeen
Pohjoismainen yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmä liian raskaassa lastissa? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262907-pohjoismainen-yhteiskunta-ja-oikeusjarjestelma-liian-raskaassa-lastissa <p>&nbsp;</p><p><strong>EIT: Kidutuksen kielto - Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Valituksen tutkittavaksi ottaminen </strong></p><p>Maat: Norja</p><p>Antopäivä: 5.6.2018</p><p>Art: 3, 5, 8, 8:1, 8:2</p><p>EIT: 62363/16, 62803/16 V: I.F ja I.F.F.</p><p><strong>Kysymys siitä, rikottiinko vapaudenriistolla EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiinko EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään. </strong></p><p><strong>Asia koskee: </strong></p><p>Asia koskee afganistanilaista perhettä, joka oli jättänyt noudattamatta maastapoistumismääräystä ja joka sijoitettiin sittemmin Poliisin säilöönottokeskukseen (Trandum) maastapoistamista varten. Perhe väitti, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiin EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään.</p><p><strong>Tosiseikat: </strong></p><p>Ensimmäinen valittaja on Afganistanin kansalainen, joka saapui Norjaan vuonna 2013 ja jolle myönnettiin turvapaikka samana vuonna. Toinen valittaja on ensimmäisen valittajan ja hänen vaimonsa vuonna 2014 syntynyt tytär. Perheen oleskelulupahakemus hylättiin lopullisesti 21.4.2015, ja perhe määrättiin poistumaan maasta toukokuun 2015 aikana.</p><p>Poliisi pyysi 19.5.2016 käräjäoikeutta määräämään perheen sijoittamisesta Trandumiin odottamaan maastapoistamista.</p><p>Käräjäoikeus tarkasteli asiaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusteella ja totesi, ettei Trandum ollut paras mahdollinen paikka tyttärelle. Käräjäoikeus piti kuitenkin välttämättömänä, ettei perhettä hajotettaisi, perustelunaan lapsen etu. Näin perhe voitaisiin palauttaa yhdessä. Käräjäoikeus päätti 2.6.2016 sallia vapaudenriiston 11.6.2016 saakka.</p><p>Perhe valitti päätöksestä 9.6.2016, mutta poistettiin maasta ennen kuin asiaa koskevat asiakirjat saapuivat hovioikeuteen 16.6.2016. Hovioikeus päätti keskeyttää valitusprosessin, ja korkein oikeus hyväksyi päätöksen 1.7.2016.</p><p><strong>Valittajat valittivat EIT:hen 28.10.2016. </strong></p><p><strong>Väitteet: </strong></p><p>Valittajat väittivät, että vapaudenriisto merkitsi suhteetonta puuttumista EIS 8 artiklan mukaiseen oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Lisäksi he väittivät, että lapsiperheen vapaudenriisto oli EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. Valittajat väittivät myös, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 5 artiklaa, sillä viranomaiset olisivat voineet käyttää toimenpiteitä, joilla ei olisi puututtu yhtä vahvasti heidän oikeuksiinsa.</p><p><strong>Valtio vastusti valittajien väitteitä. </strong></p><p><strong>EIT:n arvio: </strong></p><p>EIT korosti aluksi, että ensimmäisen ja toisen valittajan valituksia oli tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä, koska ne olivat samankaltaisia ja liittyivät toisiinsa.</p><p>EIT huomautti lisäksi, että EIS:n luoma suojamekanismi on luonteeltaan toissijainen kansallisiin oikeusjärjestelmiin nähden. Jäsenvaltioilla on näin ollen useita velvollisuuksia EIS:n perusteella. EIT:n ei pidä omaksua yksittäiselle EIS:n sopimusvaltiolle kuuluvaa vastuuta. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö perustuu tähän näkemykseen ja heijastuu tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan EIS 13 artiklaan. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö on välttämätön osa EIS:n luomaa suojajärjestelmää.</p><p>EIS 13 artiklaan voi vedota, jos tehokkaita kansallisia oikeussuojakeinoja ei ole. EIT piti tärkeänä, ettei EIS 13 artiklaa käytetä väärin, jos mahdollisuuksia käsitellä asia epäillään.</p><p>Valittajien väitteet koskivat EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. EIT korosti, että vastaavissa asioissa on käytännössä ollut kaksi tapaa korjata tapahtunut rikkominen: vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden parantaminen tai korvauksen maksaminen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos valittaja on joutunut oleskelemaan EIS 3 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa, rikkomisen lopettavat kansalliset toimenpiteet ovat ensisijaisia. EIT huomautti, että valittaja ei menetä oikeutta korvaukseen tapahtuneista rikkomuksista, vaikka hän ei enää olisi epäasianmukaisissa olosuhteissa.</p><p>Lisäksi EIT totesi, että kidutukselta sekä epäinhimilliseltä ja halventavalta kohtelulta suojelua koskeva perusoikeus edellyttää kansallisia ennalta ehkäiseviä ja hyvittäviä keinoja, jotta niitä voitaisiin pitää tehokkaina. EIS velvoittaa valtiot perustamaan tehokkaita mekanismeja, joiden avulla tällainen kohtelu voidaan lopettaa pikaisesti.</p><p>EIT tarkasteli tämän jälkeen EIS 3 artiklan väitettyä rikkomista suhteessa EIS 13 artiklassa määrättyyn tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan oikeuteen. Jotta EIS 13 artiklassa asetetut vaatimukset täyttyisivät, viranomaisen, joka on riittävän riippumaton, on tehtävä ja pantava täytäntöön sitova päätös. EIT pani merkille, että valittajilla oli mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, ja totesi, että näin oli myös tehty. Koska valittajat oli poistettu maasta ennen asian käsittelyä hovioikeudessa, olennainen kysymys tässä asiassa oli se, oliko heillä oikeus saada korvausta väitetyistä rikkomuksista.</p><p>EIT pani merkille, että tilanne oli tässä asiassa samankaltainen kuin hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa (LB-2016-8370), jossa siinäkin oli kyse Trandumiin sijoitetusta perheestä. Molemmin tapauksissa perheet oli poistettu maasta Afganistaniin, ja päätöksistä valitettiin siellä. Valittajat väittivät molemmissa tapauksissa, että heidän EIS:ään perustuvia oikeuksiaan oli loukattu, ja vaativat korvausta aineettomasta vahingosta.</p><p>Hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa arvioitiin perheen oleskelua Trandumissa EIS 3 artiklan, 5 artiklan ja 8 artiklan kannalta, ja perheelle myönnettiin korvausta vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden vuoksi.</p><p>EIT katsoi, että edellä mainitussa asiassa toteutettu siviiliprosessi oli tehokas ja riittävä sellaisten rikkomusten osalta, joista oli kyse tässä asiassa. EIT korosti, ettei tässä asiassa ollut mitään konkreettista tietoa käytännön syistä, jotka olisivat estäneet valittajia käyttämästä samoja oikeussuojakeinoja kuin edellä mainitussa asiassa. <strong>EIT katsoi sen vuoksi, että kaikkia kansallisia oikeussuojakeinoja ei ollut käytetty ja että asia oli jätettävä tutkimatta EIS 35 artiklan 1 ja 4 kappaleen nojalla. </strong></p><p>**********************************************************</p><p>Original summary made in Norwegian language by the Norwegian Centre for Human Rights, published by Lovdata Foundation, Norway.</p><p><strong>Lähde (lihavoinnit omia):</strong></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200" title="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200">https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200</a></p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/" title="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/">https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/</a></p><p><strong>Kuvan lähde:</strong></p><p><a href="http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2017" title="www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2017">www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunn...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

EIT: Kidutuksen kielto - Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Valituksen tutkittavaksi ottaminen

Maat: Norja

Antopäivä: 5.6.2018

Art: 3, 5, 8, 8:1, 8:2

EIT: 62363/16, 62803/16 V: I.F ja I.F.F.

Kysymys siitä, rikottiinko vapaudenriistolla EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiinko EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään.

Asia koskee:

Asia koskee afganistanilaista perhettä, joka oli jättänyt noudattamatta maastapoistumismääräystä ja joka sijoitettiin sittemmin Poliisin säilöönottokeskukseen (Trandum) maastapoistamista varten. Perhe väitti, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 3 artiklassa määrättyä epäinhimillisen kohtelun kieltoa ja loukattiin EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta perhe-elämään.

Tosiseikat:

Ensimmäinen valittaja on Afganistanin kansalainen, joka saapui Norjaan vuonna 2013 ja jolle myönnettiin turvapaikka samana vuonna. Toinen valittaja on ensimmäisen valittajan ja hänen vaimonsa vuonna 2014 syntynyt tytär. Perheen oleskelulupahakemus hylättiin lopullisesti 21.4.2015, ja perhe määrättiin poistumaan maasta toukokuun 2015 aikana.

Poliisi pyysi 19.5.2016 käräjäoikeutta määräämään perheen sijoittamisesta Trandumiin odottamaan maastapoistamista.

Käräjäoikeus tarkasteli asiaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen perusteella ja totesi, ettei Trandum ollut paras mahdollinen paikka tyttärelle. Käräjäoikeus piti kuitenkin välttämättömänä, ettei perhettä hajotettaisi, perustelunaan lapsen etu. Näin perhe voitaisiin palauttaa yhdessä. Käräjäoikeus päätti 2.6.2016 sallia vapaudenriiston 11.6.2016 saakka.

Perhe valitti päätöksestä 9.6.2016, mutta poistettiin maasta ennen kuin asiaa koskevat asiakirjat saapuivat hovioikeuteen 16.6.2016. Hovioikeus päätti keskeyttää valitusprosessin, ja korkein oikeus hyväksyi päätöksen 1.7.2016.

Valittajat valittivat EIT:hen 28.10.2016.

Väitteet:

Valittajat väittivät, että vapaudenriisto merkitsi suhteetonta puuttumista EIS 8 artiklan mukaiseen oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Lisäksi he väittivät, että lapsiperheen vapaudenriisto oli EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. Valittajat väittivät myös, että vapaudenriistolla rikottiin EIS 5 artiklaa, sillä viranomaiset olisivat voineet käyttää toimenpiteitä, joilla ei olisi puututtu yhtä vahvasti heidän oikeuksiinsa.

Valtio vastusti valittajien väitteitä.

EIT:n arvio:

EIT korosti aluksi, että ensimmäisen ja toisen valittajan valituksia oli tarkoituksenmukaista käsitellä yhdessä, koska ne olivat samankaltaisia ja liittyivät toisiinsa.

EIT huomautti lisäksi, että EIS:n luoma suojamekanismi on luonteeltaan toissijainen kansallisiin oikeusjärjestelmiin nähden. Jäsenvaltioilla on näin ollen useita velvollisuuksia EIS:n perusteella. EIT:n ei pidä omaksua yksittäiselle EIS:n sopimusvaltiolle kuuluvaa vastuuta. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö perustuu tähän näkemykseen ja heijastuu tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan EIS 13 artiklaan. Kaikkien kansallisten oikeussuojakeinojen käyttämistä koskeva sääntö on välttämätön osa EIS:n luomaa suojajärjestelmää.

EIS 13 artiklaan voi vedota, jos tehokkaita kansallisia oikeussuojakeinoja ei ole. EIT piti tärkeänä, ettei EIS 13 artiklaa käytetä väärin, jos mahdollisuuksia käsitellä asia epäillään.

Valittajien väitteet koskivat EIS 3 artiklassa tarkoitettua epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. EIT korosti, että vastaavissa asioissa on käytännössä ollut kaksi tapaa korjata tapahtunut rikkominen: vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden parantaminen tai korvauksen maksaminen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos valittaja on joutunut oleskelemaan EIS 3 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa, rikkomisen lopettavat kansalliset toimenpiteet ovat ensisijaisia. EIT huomautti, että valittaja ei menetä oikeutta korvaukseen tapahtuneista rikkomuksista, vaikka hän ei enää olisi epäasianmukaisissa olosuhteissa.

Lisäksi EIT totesi, että kidutukselta sekä epäinhimilliseltä ja halventavalta kohtelulta suojelua koskeva perusoikeus edellyttää kansallisia ennalta ehkäiseviä ja hyvittäviä keinoja, jotta niitä voitaisiin pitää tehokkaina. EIS velvoittaa valtiot perustamaan tehokkaita mekanismeja, joiden avulla tällainen kohtelu voidaan lopettaa pikaisesti.

EIT tarkasteli tämän jälkeen EIS 3 artiklan väitettyä rikkomista suhteessa EIS 13 artiklassa määrättyyn tehokasta oikeussuojakeinoa koskevaan oikeuteen. Jotta EIS 13 artiklassa asetetut vaatimukset täyttyisivät, viranomaisen, joka on riittävän riippumaton, on tehtävä ja pantava täytäntöön sitova päätös. EIT pani merkille, että valittajilla oli mahdollisuus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, ja totesi, että näin oli myös tehty. Koska valittajat oli poistettu maasta ennen asian käsittelyä hovioikeudessa, olennainen kysymys tässä asiassa oli se, oliko heillä oikeus saada korvausta väitetyistä rikkomuksista.

EIT pani merkille, että tilanne oli tässä asiassa samankaltainen kuin hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa (LB-2016-8370), jossa siinäkin oli kyse Trandumiin sijoitetusta perheestä. Molemmin tapauksissa perheet oli poistettu maasta Afganistaniin, ja päätöksistä valitettiin siellä. Valittajat väittivät molemmissa tapauksissa, että heidän EIS:ään perustuvia oikeuksiaan oli loukattu, ja vaativat korvausta aineettomasta vahingosta.

Hovioikeuden 31.5.2017 antamassa ratkaisussa arvioitiin perheen oleskelua Trandumissa EIS 3 artiklan, 5 artiklan ja 8 artiklan kannalta, ja perheelle myönnettiin korvausta vapaudenriistoon liittyvien olosuhteiden vuoksi.

EIT katsoi, että edellä mainitussa asiassa toteutettu siviiliprosessi oli tehokas ja riittävä sellaisten rikkomusten osalta, joista oli kyse tässä asiassa. EIT korosti, ettei tässä asiassa ollut mitään konkreettista tietoa käytännön syistä, jotka olisivat estäneet valittajia käyttämästä samoja oikeussuojakeinoja kuin edellä mainitussa asiassa. EIT katsoi sen vuoksi, että kaikkia kansallisia oikeussuojakeinoja ei ollut käytetty ja että asia oli jätettävä tutkimatta EIS 35 artiklan 1 ja 4 kappaleen nojalla.

**********************************************************

Original summary made in Norwegian language by the Norwegian Centre for Human Rights, published by Lovdata Foundation, Norway.

Lähde (lihavoinnit omia):

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018/20185200

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/

Kuvan lähde:

www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2017

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262907-pohjoismainen-yhteiskunta-ja-oikeusjarjestelma-liian-raskaassa-lastissa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Suomen oikeusjärjestelmä Sun, 21 Oct 2018 12:11:50 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262907-pohjoismainen-yhteiskunta-ja-oikeusjarjestelma-liian-raskaassa-lastissa
Tulosvastuuta Euroopan unionille http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262080-tulosvastuuta-euroopan-unionille <p>Euroopan komission puheenjohtajaksi tähtäävä&nbsp;<strong>Alexander Stubb&nbsp;</strong>on saanut viime vuosina osakseen kohtuuttomastikin negatiivista huomiota asioista, jotka on koettu puheiden pyörtämiseksi tai tarkoitukselliseksi muistamattomuudeksi. Kritiikkiä saa tietysti esittää, mutta ainakin itse arvostan jämäkkyyden lisäksi myös aitoa kykyä muuttaa omia mielipiteitä ja käsityksiä uusissa tilanteissa. Se ei ole selkärangattomuutta, vaan järkeä. Tällaiseen kriittiseen itseanalyysiin Alex on osoittanut itseasiassa poikkeuksellisen hyvää kykyä, mistä hänelle on ehdottomasti annettava pisteet.</p><p>Tämän huomasin viimeistään lukiessani&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005849711.html"><em>Helsingin Sanomien&nbsp;</em>haastattelua</a>, jossa aiemmin hahmottumaton, yleisesti monikulttuurisuutta puolustava maahanmuuttolinja on terävöitynyt ja saanut selkeät ääriviivat: &quot;Rajat kiinni, jotta ne pysyisivät auki. Pitää tehdä kolme asiaa: vastaanottokeskukset Euroopan ulkopuolella, yhteinen rajavartiointi eli Frontexin vahvistaminen ja sovitun kaavan mukaan otetut kiintiöpakolaiset.&quot; Olen hyvin iloinen Stubbin järkevästä vastauksesta. Happinaamari on laitettava ensin itselle ja sitten vasta autettava muita. Sama pätee maahanmuuttopolitiikkaan. Euroopan ja Suomen on ensisijaisesti pidettävä huolta itsestään ja omasta auttamiskyvystään, ettemme joudu muiden autettavaksi. <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen">Tätä olen jo pitkään peräänkuuluttanut</a>.</p><p>Stubbin vastaus on iso askel oikeaan suuntaan, mutta on selvää ettei pakolaispolitiikka voi olla ensisijainen auttamiskeino. Myöskään pelkkä perinteinen kehitysyhteistyö ei ratkaise kriisialueiden ongelmia eikä siten ihmisvirtojakaan. Vakaissa ja vauraissa yhteiskunnissa sosiaaliset ongelmat sekä väestönkasvu yleensä vähenevät, mutta on tunnustettava, että suotuisan kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan monesti myös sotilaallista voimaa. Yhdysvaltain läsnäolon todennäköisesti vähentyessä Euroopan on otettava myös tämä asia vakavasti huomioon.</p><p>Euroopan unioni ja läntinen maailma tarvitsevat inspiraatiota ja ideoita, mutta ennen kaikkea tekoja. Unionin on kyettävä suojelemaan kansalaisiaan myös epämääräisemmiltä uhilta, kuten terrorismilta. Samalla on muistettava, että viime kädessä kyse on yhdestä ja samasta taistelusta kaikkia autoritaarisia ja väkivaltaisia ideologioita vastaan. Emme esimerkiksi voi antaa periksi unionin itärajalla tai sisällä esiintyvien haasteiden edessä vain ostaakseemme hiukan lisäaikaa etelärajalla. Tarvitaan johdonmukaisuutta.</p><p>Stubbin osaamiselle on käyttöä niin käytännön uudistustyössä kuin visioinnissa. Kriitikot tulevat varmasti nostamaan lähiviikkoina esiin pääministerikauden epäonnistumiset. Niitä arvioitaessa on muistettava, että komission johtaminen on jotain aivan muuta kuin kansallisen politiikan valokeilassa toimiminen. Lisäksi Euroopan unionin ja ulkopoliittiset kysymykset Alex tuntee kuin omat taskunsa. Helsingissä häneltä taisivat puuttua verkostot, minkä myötä kävi vähän kuin&nbsp;<strong>Martti Ahtisaarelle&nbsp;</strong>aikanaan.</p><p>Tultuaan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi Stubb korosti, että konsensuksellakin tulee olla tulosvastuu. Tulosvastuuta hän tulisi todennäköisesti vaatimaan myös komission johdossa. Seuraavan komission viisivuotiskaudella ei ole kyse pienistä asioista. Ranskan presidentti&nbsp;<strong>Emmanuel Macron</strong>&nbsp;hahmottelee&nbsp;parhaillaan Euroopalle uutta turvallisuusvisiota, jonka luomisessa kokeneen ulkopoliitikkomme kädenjälki voisi nousta ratkaisevaksi.</p><p>Komission puheenjohtaja- ja kärkiehdokas &quot;Spitzenkandidat&quot; edustaa tietenkin omaa poliittista ryhmäänsä sekä koko unionia. Jotain yhdistävää voisi kuitenkin löytää maamme presidentin ja entisen pääministerin välille, vaikka heidän keskinäisestä suhteestaan on liikkunutkin mitä villeimpiä huhuja. Tämä yhteinen nimittäjä voisi olla välittäjän rooli. Siinä missä Suomi on esiintynyt ovien avaajana Venäjän ja läntisten suurvaltojen välillä, vielä luontevammin sovittelevaan rooliimme istuisi Euroopan unionin sisäisten jakolinjojen johdonmukainen purkaminen - vaikka sitten &quot;pyöreän pöydän&quot; keskustelujen avulla.</p><p>Olisiko niin, etteivät itä- ja länsieurooppalaiset olekaan niin kovin erilaisia arvoiltaan, vaan sittenkin prioriteeteiltaan? Suomella ja suomalaisilla on historiansa puolesta erityinen mahdollisuus ymmärtää molempia - kunhan suostumme ensin kohtaamaan oman taustamme rehellisesti.</p><p>Mitä EU sitten parhaimmillaan voisi olla? Mielestäni unionin sielu löytyy tällä hetkellä Romaniasta, jonka postkommunististen turvallisuuselinten hallitsema poliittinen luokka yrittää saada maata tiukempaan otteeseensa. Bukarestin oppositio on luottanut ja halunnut luottaa unioniin. Vastataanko luottamukseen, vai onko solidaarisuus sittenkin poliittisesti valikoivaa? Romanian hallitsevaa puoluetta kun kutsutaan sosialidemokraattiseksi. Johdonmukaiset liberaalit, kuten Belgian entinen pääministeri&nbsp;<strong>Guy Verhofstadt&nbsp;</strong>ovat pitäneet asiaa esillä. Toivottavasti pitävät muutkin.</p><p>Alexander Stubb paras ehdokas kärkiehdokaskisaan niin EU:n kuin Suomen kannalta. Toivon hänelle mitä parhainta menestystä ja luotan siihen, että käy vaalissa kuinka vain, EU-keskustelu voittaa ja me kaikki sitä seuraavat voimme oppia jotain uutta seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana!</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> Euroopan komission puheenjohtajaksi tähtäävä Alexander Stubb on saanut viime vuosina osakseen kohtuuttomastikin negatiivista huomiota asioista, jotka on koettu puheiden pyörtämiseksi tai tarkoitukselliseksi muistamattomuudeksi. Kritiikkiä saa tietysti esittää, mutta ainakin itse arvostan jämäkkyyden lisäksi myös aitoa kykyä muuttaa omia mielipiteitä ja käsityksiä uusissa tilanteissa. Se ei ole selkärangattomuutta, vaan järkeä. Tällaiseen kriittiseen itseanalyysiin Alex on osoittanut itseasiassa poikkeuksellisen hyvää kykyä, mistä hänelle on ehdottomasti annettava pisteet.

Tämän huomasin viimeistään lukiessani Helsingin Sanomien haastattelua, jossa aiemmin hahmottumaton, yleisesti monikulttuurisuutta puolustava maahanmuuttolinja on terävöitynyt ja saanut selkeät ääriviivat: "Rajat kiinni, jotta ne pysyisivät auki. Pitää tehdä kolme asiaa: vastaanottokeskukset Euroopan ulkopuolella, yhteinen rajavartiointi eli Frontexin vahvistaminen ja sovitun kaavan mukaan otetut kiintiöpakolaiset." Olen hyvin iloinen Stubbin järkevästä vastauksesta. Happinaamari on laitettava ensin itselle ja sitten vasta autettava muita. Sama pätee maahanmuuttopolitiikkaan. Euroopan ja Suomen on ensisijaisesti pidettävä huolta itsestään ja omasta auttamiskyvystään, ettemme joudu muiden autettavaksi. Tätä olen jo pitkään peräänkuuluttanut.

Stubbin vastaus on iso askel oikeaan suuntaan, mutta on selvää ettei pakolaispolitiikka voi olla ensisijainen auttamiskeino. Myöskään pelkkä perinteinen kehitysyhteistyö ei ratkaise kriisialueiden ongelmia eikä siten ihmisvirtojakaan. Vakaissa ja vauraissa yhteiskunnissa sosiaaliset ongelmat sekä väestönkasvu yleensä vähenevät, mutta on tunnustettava, että suotuisan kehityksen saavuttamiseksi tarvitaan monesti myös sotilaallista voimaa. Yhdysvaltain läsnäolon todennäköisesti vähentyessä Euroopan on otettava myös tämä asia vakavasti huomioon.

Euroopan unioni ja läntinen maailma tarvitsevat inspiraatiota ja ideoita, mutta ennen kaikkea tekoja. Unionin on kyettävä suojelemaan kansalaisiaan myös epämääräisemmiltä uhilta, kuten terrorismilta. Samalla on muistettava, että viime kädessä kyse on yhdestä ja samasta taistelusta kaikkia autoritaarisia ja väkivaltaisia ideologioita vastaan. Emme esimerkiksi voi antaa periksi unionin itärajalla tai sisällä esiintyvien haasteiden edessä vain ostaakseemme hiukan lisäaikaa etelärajalla. Tarvitaan johdonmukaisuutta.

Stubbin osaamiselle on käyttöä niin käytännön uudistustyössä kuin visioinnissa. Kriitikot tulevat varmasti nostamaan lähiviikkoina esiin pääministerikauden epäonnistumiset. Niitä arvioitaessa on muistettava, että komission johtaminen on jotain aivan muuta kuin kansallisen politiikan valokeilassa toimiminen. Lisäksi Euroopan unionin ja ulkopoliittiset kysymykset Alex tuntee kuin omat taskunsa. Helsingissä häneltä taisivat puuttua verkostot, minkä myötä kävi vähän kuin Martti Ahtisaarelle aikanaan.

Tultuaan valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi Stubb korosti, että konsensuksellakin tulee olla tulosvastuu. Tulosvastuuta hän tulisi todennäköisesti vaatimaan myös komission johdossa. Seuraavan komission viisivuotiskaudella ei ole kyse pienistä asioista. Ranskan presidentti Emmanuel Macron hahmottelee parhaillaan Euroopalle uutta turvallisuusvisiota, jonka luomisessa kokeneen ulkopoliitikkomme kädenjälki voisi nousta ratkaisevaksi.

Komission puheenjohtaja- ja kärkiehdokas "Spitzenkandidat" edustaa tietenkin omaa poliittista ryhmäänsä sekä koko unionia. Jotain yhdistävää voisi kuitenkin löytää maamme presidentin ja entisen pääministerin välille, vaikka heidän keskinäisestä suhteestaan on liikkunutkin mitä villeimpiä huhuja. Tämä yhteinen nimittäjä voisi olla välittäjän rooli. Siinä missä Suomi on esiintynyt ovien avaajana Venäjän ja läntisten suurvaltojen välillä, vielä luontevammin sovittelevaan rooliimme istuisi Euroopan unionin sisäisten jakolinjojen johdonmukainen purkaminen - vaikka sitten "pyöreän pöydän" keskustelujen avulla.

Olisiko niin, etteivät itä- ja länsieurooppalaiset olekaan niin kovin erilaisia arvoiltaan, vaan sittenkin prioriteeteiltaan? Suomella ja suomalaisilla on historiansa puolesta erityinen mahdollisuus ymmärtää molempia - kunhan suostumme ensin kohtaamaan oman taustamme rehellisesti.

Mitä EU sitten parhaimmillaan voisi olla? Mielestäni unionin sielu löytyy tällä hetkellä Romaniasta, jonka postkommunististen turvallisuuselinten hallitsema poliittinen luokka yrittää saada maata tiukempaan otteeseensa. Bukarestin oppositio on luottanut ja halunnut luottaa unioniin. Vastataanko luottamukseen, vai onko solidaarisuus sittenkin poliittisesti valikoivaa? Romanian hallitsevaa puoluetta kun kutsutaan sosialidemokraattiseksi. Johdonmukaiset liberaalit, kuten Belgian entinen pääministeri Guy Verhofstadt ovat pitäneet asiaa esillä. Toivottavasti pitävät muutkin.

Alexander Stubb paras ehdokas kärkiehdokaskisaan niin EU:n kuin Suomen kannalta. Toivon hänelle mitä parhainta menestystä ja luotan siihen, että käy vaalissa kuinka vain, EU-keskustelu voittaa ja me kaikki sitä seuraavat voimme oppia jotain uutta seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana!

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
13 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262080-tulosvastuuta-euroopan-unionille#comments Kotimaa Alexander Stubb EU ja maahanmuuttopolitiikka EU:n komission puheenjohtajuus Turvallisuus Fri, 05 Oct 2018 11:27:08 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262080-tulosvastuuta-euroopan-unionille
Suomessa ei ole hallitsematonta maahanmuuttoa http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa <p>Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.<br /><br />Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.</p><p><br />Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.<br />Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.<br />Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.<br />Vanhemmat &nbsp;näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.<br />Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.</p><p><br />Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.<br />Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa.&nbsp;</p><p><br />Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täältä Syyrian rajan vierestä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että sisäministeri Kai Mykkänen puhuu hallitsemattomasta maahanmuutosta. Libanon on ottanut kokoonsa nähden Syyrian naapurimaista eniten pakolaisia konfliktin alettua. Libanon on väkiluvultaan 4,4 ihmisen maa, johon on tullut noin 1,5 miljoonaa pakolaista naapurimaasta Syyriasta. Joka viides on täällä on nyt syyrialainen. Resurssien pula ja maan epävakaus kiristää paikallisten ja pakolaisten välejä. He ovat asettautuneet tänne lähelle rajaa, koska toivovat joskus voivansa palata kotiin. Eniten syyrialaisia pakolaisia on juuri täällä Bekaanlaaksossa. He eivät ole siirtolaisia, vaan sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia, jotka elävät surkeissa oloissa hökkeleissä traumojensa kanssa.

Sisäministeri esittää YK:n pakolaissopimuksen tulkitsemista tavalla, jonka jälkeen turvapaikanhaku olisi mahdollista vain Euroopan rajojen ulkopuolelle. On todella kolonialistista ajatella, että EU ottaa oikeuden valikoida, estää tai heittää pakolaisia leireille köyhimpiin maihin, jotka ottavat paljon enemmän pakolaisia. Herää kysymys onko sisäministeri tietämätön vai vain täysin välinpitämätön siitä millaisissa oloissa yli 70 miljoonaa ihmistä pakolaisleireillä Euroopan ulkopuolella ovat.


Täällä puhtaasta vedestä on pulaa ja useamman kerran tulipalot ovat tuhonneet sen vähän mitä ihmiset ovat tänne rakentaneet. Useat pakolaiset ovat joutuneet ottamaan isoja lainoja perustarpeita varten. Avustusjärjestöjen rahoitus ei ole riittävää, mikä näkyy näiden ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Useat valtiot ovat toimineet kuten Sipilän hallitus ja leikanneet kehitysapua.
Täällä 91% syyrialaisista elää jatkuvassa epävarmuudessa ruuasta.
Vanhemmat  näkevät nälkää ruokkiakseen lapsensa. Toisaalta useat lapset ovat töissä ruokkiakseen perheensä. Kaduilla on useita auringossa paahtuneita kerjääviä syyrialaisia pakolaisia.
Vaikka apua ei ole riittävästi syyrialaiset pakolaiset ovat riippuvaisempia humanitaarisesta avustuksesta kuin koskaan.


Heikommassa asemassa olevia tosiaan pitäisi auttaa kuten Mykkänen usein toteaa.
Silti kun hallituksella on ollut useita mahdollisuuksia nostaa pakolaiskiintiötä tai lähteä tavoittelemaan kehitysavussa 0,7 tavoitetasoa niin sitä ei ole tehty. Arvot ja ihmisoikeudet eivät merkkaa mitään Kokoomukselle ja Keskustalle hallituksen lehmänkaupoissa. 


Täältä katsottuna tuntuu uskomattomalta, että Euroopassa puhutaan pakolaiskriisistä. Pakolaiskriisi ei ole euroopassa. Kriisi on täällä, missä syyrialaiset pakolaiset yrittävät selvitä päivä kerrallaan

]]>
0 http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Hallitsematon maahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Ihmisoikeudet Pakolaiset Fri, 28 Sep 2018 07:41:51 +0000 Hanna-Marilla Zidan http://hanna-marillazidan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261693-suomessa-ei-ole-hallitsematonta-maahanmuuttoa
Aamun nopea kommentti maahanmuuttoon, menestyjiin ja EU:hun http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261685-aamun-nopea-kommentti-maahanmuuttoon-menestyjiin-ja-euhun <p>Menestys on syntynyt maissa, joissa on alhainen verotus, ja joihin on saanut muuttaa työn perässä melko vapaasti. Ei Yhdysvaltoja rakennettu siten, että siellä sai perunaa ilmaiseksi, vaan sinne tultiin töihin omilla säästöillään. Korkeintaan maan sai ilmaiseksi. Sinne paettiin Euroopan työttömyyttä, joka johtui taas lainsäädännöstä, omistusoikeuksista ja ekonomisten lokeroiden puutteesta.</p> <p>Jos joku omistaa jo kaikki maat, vesistöt ja tehtaat, eikä ilmoitettuja töitä ole, niin sitten et voi tehdä mitään paitsi olla sosiaalituilla. Toisekseen, jos verotus on niin kovaa, että saatuasi töitä pysyt vain hengissä, mutta et pysty sijoittamaan maahan, vesistöön tai tehtaisiin merkittävästi, niin et etene elämässäsi mihinkään pääomallisesti. Tämä on Euroopan ongelma usein edelleen. Ja ei, et voi katsoa junan ikkunasta ulos metsään ja mennä sinne tekemään töitä. Ne voi olla vaikka metsärahaston metsiä.</p> <p>Hyvä politiikka Suomellekin olisi houkutella menestyjiä. Valmiita miljonäärejä, ammattilaisia joilla on Linkedinissä hyvä CV ja kokemusta, tai sellaisia, joilla on jo työpaikka tiedossa kun tulevat tänne. Ekat 100ke kun tuloveroja maksanut, tai jos ostaa maasta suoraan 100ke+ kämpän, niin sitten annetaan vaikka kansalaisuus, äänioikeus ja sosiaaliturvat, ja sanotaan, että hieno mies. Tällainen järjestelmä voisi teoriassa olla täysin avoin kaikille, ja saisimme juuri ne maahanmuuttajat jotka tarvitsemme oikeasti. Tämän esteenä on lukuisia lakeja varmasti, ja myös se, että jostain ihmeen syystä johtuen esimerkiksi Euroopassa tehty opettajantutkinto ei kelpaa Suomessa, vaan me passitetaan se 5 vuoden ajaksi yliopistoon täällä. Jos me näistä hölmöyksistä päästäisiin ja alennettaisiin veroa, niin me saisimme menestyvän metropolialueen, jonne kaikki osaajat muuttaisi kautta maailman, ja menisi niin suoraan töihin kuin mahdollista tuoden pääomaa vielä mukanaan. Nehän on juuri ne tyypit jotka me halutaan tänne.</p> <p><a href="http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/">Visual Capitalistin</a>&nbsp;artikkelin perusteella Ranska menettää 12000 miljonääriä vuodessa, ja Australia saa 11000, Yhdysvallat 10000, Kanada 8000 ja Uusi-Seelanti 4000. Miljonäärejä, eli ihmisiä, jotka ovat siis olleet menestyneempiä kuin tällainen suomalainen tavis kuten minä. Ja en minäkään niin sakea ole, etten tunnusta pääoman merkitystä. Indeksirahastojen menestyskin perustuu siihen, että seurataan mikä on pääomapainotetusti suurin yritys, ja sijoitetaan ensisijaisesti siihen, koska markkinat eivät valehtele. Sanotaan, että on vaikea voittaa markkinat. Tästä syystä kannattaisi seurata miljonäärejä, jos mielii olla globaalissa taloudessa jotenkin mukana.&nbsp;Artikkeli ei kerro Sveitsin tai Norjan lukuja, mutta voimme Ranskan kadosta huomata, että ainakaan EU:n politiikka ei ihan oikeasti kiinnosta enää. Suomestakin me tiedämme, että <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468">5000 korkeakoulutettua lähtee vuosittain</a> (2016).&nbsp;</p> <p>EU tuhoaa vähitellen ihan itse itsensä, ja lopulta menettää kansan kannatuksen. Se pakottaa jatkuvasti todella huonoa politiikkaa. Uusimpana tehdään article 13:sta, joka aiheuttaa linkkiveron ja kieltää meemit, mikä koskee sanavapautta, ja koko länsimaisuuden ydintä. Sen päälle EU-maksut ovat jo suuria, ja siksi britit ovat lähtemässäkin. Unkaria ja Puolaa yritetään kurinpalauttaa siitä, että eivät ole ottaneet pakolaisia. Kurinpalautus on ihan turhaa, koska se on heidän maa, eikä EU:n pitäisi voida tuollaisia asioita edes pakottaa.&nbsp;</p> <p>Hyväosaisten maiden hyväosaisethan voivat tehdä mitä vaan Syyrian yms. tilanteelle omin henkilökohtaisin varoin ilman verovaroja, mutta köyhien puolalaisten ja unkarilaisten pakottaminen samaan on sulaa hulluutta ja tulee aiheuttamaan riitaa ja mellakoita kuten Kreikassakin. Lopulta joku muukin jäsenmaa sanoo EU:lle, että juuh, ei olla kiinnostuttu tuotteesta - jos enää juridisesti siihen pystyvät. Kaikki tällainen pelaa vain Putinin pussiin. Mitään näitä ongelmia ei ollut ennen tätä liittovaltiomaista otetta EU:lta, ja ennen euroa. Kaikki EU:n ongelmat ovat nyt sen itsensä aiheuttamia, ja niitä ei ollut jotain ennen vuotta 2000, kun EU keskittyi olemaan talousalue.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/" title="http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/">http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-peop...</a></p> <p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468">https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Menestys on syntynyt maissa, joissa on alhainen verotus, ja joihin on saanut muuttaa työn perässä melko vapaasti. Ei Yhdysvaltoja rakennettu siten, että siellä sai perunaa ilmaiseksi, vaan sinne tultiin töihin omilla säästöillään. Korkeintaan maan sai ilmaiseksi. Sinne paettiin Euroopan työttömyyttä, joka johtui taas lainsäädännöstä, omistusoikeuksista ja ekonomisten lokeroiden puutteesta.

Jos joku omistaa jo kaikki maat, vesistöt ja tehtaat, eikä ilmoitettuja töitä ole, niin sitten et voi tehdä mitään paitsi olla sosiaalituilla. Toisekseen, jos verotus on niin kovaa, että saatuasi töitä pysyt vain hengissä, mutta et pysty sijoittamaan maahan, vesistöön tai tehtaisiin merkittävästi, niin et etene elämässäsi mihinkään pääomallisesti. Tämä on Euroopan ongelma usein edelleen. Ja ei, et voi katsoa junan ikkunasta ulos metsään ja mennä sinne tekemään töitä. Ne voi olla vaikka metsärahaston metsiä.

Hyvä politiikka Suomellekin olisi houkutella menestyjiä. Valmiita miljonäärejä, ammattilaisia joilla on Linkedinissä hyvä CV ja kokemusta, tai sellaisia, joilla on jo työpaikka tiedossa kun tulevat tänne. Ekat 100ke kun tuloveroja maksanut, tai jos ostaa maasta suoraan 100ke+ kämpän, niin sitten annetaan vaikka kansalaisuus, äänioikeus ja sosiaaliturvat, ja sanotaan, että hieno mies. Tällainen järjestelmä voisi teoriassa olla täysin avoin kaikille, ja saisimme juuri ne maahanmuuttajat jotka tarvitsemme oikeasti. Tämän esteenä on lukuisia lakeja varmasti, ja myös se, että jostain ihmeen syystä johtuen esimerkiksi Euroopassa tehty opettajantutkinto ei kelpaa Suomessa, vaan me passitetaan se 5 vuoden ajaksi yliopistoon täällä. Jos me näistä hölmöyksistä päästäisiin ja alennettaisiin veroa, niin me saisimme menestyvän metropolialueen, jonne kaikki osaajat muuttaisi kautta maailman, ja menisi niin suoraan töihin kuin mahdollista tuoden pääomaa vielä mukanaan. Nehän on juuri ne tyypit jotka me halutaan tänne.

Visual Capitalistin artikkelin perusteella Ranska menettää 12000 miljonääriä vuodessa, ja Australia saa 11000, Yhdysvallat 10000, Kanada 8000 ja Uusi-Seelanti 4000. Miljonäärejä, eli ihmisiä, jotka ovat siis olleet menestyneempiä kuin tällainen suomalainen tavis kuten minä. Ja en minäkään niin sakea ole, etten tunnusta pääoman merkitystä. Indeksirahastojen menestyskin perustuu siihen, että seurataan mikä on pääomapainotetusti suurin yritys, ja sijoitetaan ensisijaisesti siihen, koska markkinat eivät valehtele. Sanotaan, että on vaikea voittaa markkinat. Tästä syystä kannattaisi seurata miljonäärejä, jos mielii olla globaalissa taloudessa jotenkin mukana. Artikkeli ei kerro Sveitsin tai Norjan lukuja, mutta voimme Ranskan kadosta huomata, että ainakaan EU:n politiikka ei ihan oikeasti kiinnosta enää. Suomestakin me tiedämme, että 5000 korkeakoulutettua lähtee vuosittain (2016). 

EU tuhoaa vähitellen ihan itse itsensä, ja lopulta menettää kansan kannatuksen. Se pakottaa jatkuvasti todella huonoa politiikkaa. Uusimpana tehdään article 13:sta, joka aiheuttaa linkkiveron ja kieltää meemit, mikä koskee sanavapautta, ja koko länsimaisuuden ydintä. Sen päälle EU-maksut ovat jo suuria, ja siksi britit ovat lähtemässäkin. Unkaria ja Puolaa yritetään kurinpalauttaa siitä, että eivät ole ottaneet pakolaisia. Kurinpalautus on ihan turhaa, koska se on heidän maa, eikä EU:n pitäisi voida tuollaisia asioita edes pakottaa. 

Hyväosaisten maiden hyväosaisethan voivat tehdä mitä vaan Syyrian yms. tilanteelle omin henkilökohtaisin varoin ilman verovaroja, mutta köyhien puolalaisten ja unkarilaisten pakottaminen samaan on sulaa hulluutta ja tulee aiheuttamaan riitaa ja mellakoita kuten Kreikassakin. Lopulta joku muukin jäsenmaa sanoo EU:lle, että juuh, ei olla kiinnostuttu tuotteesta - jos enää juridisesti siihen pystyvät. Kaikki tällainen pelaa vain Putinin pussiin. Mitään näitä ongelmia ei ollut ennen tätä liittovaltiomaista otetta EU:lta, ja ennen euroa. Kaikki EU:n ongelmat ovat nyt sen itsensä aiheuttamia, ja niitä ei ollut jotain ennen vuotta 2000, kun EU keskittyi olemaan talousalue.

 

http://www.visualcapitalist.com/millionaire-migrants-countries-rich-people-flocking/

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/aivovuoto-suomesta-kiihtyy-koulutetut-muuttavat-yha-useammin-ulkomaille-6727468

]]>
2 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261685-aamun-nopea-kommentti-maahanmuuttoon-menestyjiin-ja-euhun#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Fri, 28 Sep 2018 05:35:35 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261685-aamun-nopea-kommentti-maahanmuuttoon-menestyjiin-ja-euhun
Naapurit ja me http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260811-naapurit-ja-me <p>Ketkä olivat Ruotsin vaalien suurimpia voittajia? Mediat eivät ole asiaa kovin rummuttaneet, mutta suhteellisen kannatuksen nousun perusteella ykkönen oli keskusta, kakkosena olivat kristilliset ja vasemmistopuolue oli kolmosena. Suhteellisesti suurin häviäjä oli ympäristöpuolue ja sen jälkeen tulivat moderaatit.</p><p>Ruotsi saanee vähemmistöhallituksen ja sen pääministeriksi joko Stefan Löfvenin tai Ulf Kristerssonin. Oppositioon jäävät ruotsidemokraatit jatkavat metelöintiä maahanmuutosta yrittäen näin painostaa valtavirtapuolueita tiukentamaan omaa linjaansa ja vahvistaa asemiaan seuraavia vaaleja ajatellen.</p><p>Oikeistopopulistisen jytkyn tulematta jääminen merkitsee lahden tällä puolella sitä, etteivät perussuomalaiset saa Ruotsin vaaleista juuri nostetta omalle kampanjalleen. Ruotsin vaali ei anna sitä oikein demareille eikä kokoomuksellekaan. Keskustassa joku voi jäädä miettimään, mistä he löytäisivät tulevaisuudessa oman Annie Lööfinsä.</p><p>Suurin vaikuttaja lahden molemmin puolin tullee olemaan Venäjä, joka valmistautuu parhaillaan ajamaan miljoonakaupalla väkeä pakoon Idlibistä ja rajantakaisilta pakolaisleireiltä edelleen kohti Eurooppaa. EU ei halua ottaa heitä vastaan, mutta Turkki katsoo heillä olevan aivan liikaa väkeä huolehdittavanaan jo ennen uusinta aaltoa.</p><p>Länsimaiden kyky ratkoa tätä ongelmaa vaikuttaa oleellisesti tulevaan poliittiseen kehitykseen kaikkialla Euroopassa, Suomi ja Ruotsi mukaan luettuna.</p><p>Suomessa kannattaa noteerata myös se, millaisia muuttovirtoja valtaviin öljyvarantoihinsa luottaneen Venezuelan kriisiytyminen on viime aikoina synnyttänyt sen eteläamerikkalaisissa naapurimaissa. Venäjän nykytilanne on vielä kaukana Venezuelassa vallitsevasta, mutta tietyiltä yhtäläisyyksiltä keskenään ystävällismielisissä suhteissa olevien maiden välillä ei silti kannata sulkea silmiä ihan kokonaankaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ketkä olivat Ruotsin vaalien suurimpia voittajia? Mediat eivät ole asiaa kovin rummuttaneet, mutta suhteellisen kannatuksen nousun perusteella ykkönen oli keskusta, kakkosena olivat kristilliset ja vasemmistopuolue oli kolmosena. Suhteellisesti suurin häviäjä oli ympäristöpuolue ja sen jälkeen tulivat moderaatit.

Ruotsi saanee vähemmistöhallituksen ja sen pääministeriksi joko Stefan Löfvenin tai Ulf Kristerssonin. Oppositioon jäävät ruotsidemokraatit jatkavat metelöintiä maahanmuutosta yrittäen näin painostaa valtavirtapuolueita tiukentamaan omaa linjaansa ja vahvistaa asemiaan seuraavia vaaleja ajatellen.

Oikeistopopulistisen jytkyn tulematta jääminen merkitsee lahden tällä puolella sitä, etteivät perussuomalaiset saa Ruotsin vaaleista juuri nostetta omalle kampanjalleen. Ruotsin vaali ei anna sitä oikein demareille eikä kokoomuksellekaan. Keskustassa joku voi jäädä miettimään, mistä he löytäisivät tulevaisuudessa oman Annie Lööfinsä.

Suurin vaikuttaja lahden molemmin puolin tullee olemaan Venäjä, joka valmistautuu parhaillaan ajamaan miljoonakaupalla väkeä pakoon Idlibistä ja rajantakaisilta pakolaisleireiltä edelleen kohti Eurooppaa. EU ei halua ottaa heitä vastaan, mutta Turkki katsoo heillä olevan aivan liikaa väkeä huolehdittavanaan jo ennen uusinta aaltoa.

Länsimaiden kyky ratkoa tätä ongelmaa vaikuttaa oleellisesti tulevaan poliittiseen kehitykseen kaikkialla Euroopassa, Suomi ja Ruotsi mukaan luettuna.

Suomessa kannattaa noteerata myös se, millaisia muuttovirtoja valtaviin öljyvarantoihinsa luottaneen Venezuelan kriisiytyminen on viime aikoina synnyttänyt sen eteläamerikkalaisissa naapurimaissa. Venäjän nykytilanne on vielä kaukana Venezuelassa vallitsevasta, mutta tietyiltä yhtäläisyyksiltä keskenään ystävällismielisissä suhteissa olevien maiden välillä ei silti kannata sulkea silmiä ihan kokonaankaan.

]]>
1 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260811-naapurit-ja-me#comments Eduskuntavaali 2019 EU ja maahanmuuttopolitiikka Miten käy Venäjän? Ruotsin politiikka Tue, 11 Sep 2018 08:57:25 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260811-naapurit-ja-me
Vasemmisto vaikean kysymyksen edessä maahanmuuton suhteen Suomessa http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260649-vasemmisto-vaikean-kysymyksen-edessa-maahanmuuton-suhteen-suomessa <p>Ruotsissa äänestetään huomenna, ja ennustan ruotsidemokraateille 28% äänisaalista (edit: kiville meni veikkaus, olisi pitänyt tehdä kotilaksyt ennen veikkaamista). Kävi länsinaapurissamme miten kävi, niin erään maahanmuuttoon liittyvän ongelman Ruotsi on kuitenkin ratkaissut hyvissä ajoin ennen Suomea, sillä länsinaapurissamme ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta.</p><p>Pidän selvänä, että työ on tehokkain keino integroida mihin tahansa yhteiskuntaan, ja että mitä suurempi osa maahanmuutosta on työperäistä, sen parempi sekä tulijoiden että kohdemaan kannalta.</p><p>Kävin aiheesta hiljan väittelyä Janne M. Korhosen kanssa (kuvaliitteenä), kyseinen henkilö on twitterissä melko tunnettu, ja sanan säilämme ovat kohdanneet aikaisemminkin.</p><p>Kysymykseni joka katkaisi kamelin selän oli <strong>&quot;Olisitko [maahanmuuttajien integroimisen helpottamiseksi] valmis vapauttamaan työmarkkinoita sen verran kuin Ruotsissa on vapautettu?&quot;</strong>, vastausta ei kuulunut, ja sitä tivatessani sain lipun banaanisaarille - kysymys oli ilmeisesti liian vaikea.</p><p>Käynnissä olevaan muuttoliikkeeseen ei ole helppoja ratkaisuja, eikä ongelma ratkea rahalla, joten erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen.&nbsp;On myös tärkeää minimoida kannustimet tulla maahan muuten kuin työn tai humanitääristen syiden takia.</p><p>Toivoisin, että myös vasemmisto olisi valmis keskustelemaan ratkaisuista vaikenemisen sijaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä asioista pitää puhua eikä vaieta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ruotsissa äänestetään huomenna, ja ennustan ruotsidemokraateille 28% äänisaalista (edit: kiville meni veikkaus, olisi pitänyt tehdä kotilaksyt ennen veikkaamista). Kävi länsinaapurissamme miten kävi, niin erään maahanmuuttoon liittyvän ongelman Ruotsi on kuitenkin ratkaissut hyvissä ajoin ennen Suomea, sillä länsinaapurissamme ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta.

Pidän selvänä, että työ on tehokkain keino integroida mihin tahansa yhteiskuntaan, ja että mitä suurempi osa maahanmuutosta on työperäistä, sen parempi sekä tulijoiden että kohdemaan kannalta.

Kävin aiheesta hiljan väittelyä Janne M. Korhosen kanssa (kuvaliitteenä), kyseinen henkilö on twitterissä melko tunnettu, ja sanan säilämme ovat kohdanneet aikaisemminkin.

Kysymykseni joka katkaisi kamelin selän oli "Olisitko [maahanmuuttajien integroimisen helpottamiseksi] valmis vapauttamaan työmarkkinoita sen verran kuin Ruotsissa on vapautettu?", vastausta ei kuulunut, ja sitä tivatessani sain lipun banaanisaarille - kysymys oli ilmeisesti liian vaikea.

Käynnissä olevaan muuttoliikkeeseen ei ole helppoja ratkaisuja, eikä ongelma ratkea rahalla, joten erilaiset rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen. On myös tärkeää minimoida kannustimet tulla maahan muuten kuin työn tai humanitääristen syiden takia.

Toivoisin, että myös vasemmisto olisi valmis keskustelemaan ratkaisuista vaikenemisen sijaan.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä asioista pitää puhua eikä vaieta. 

]]>
25 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260649-vasemmisto-vaikean-kysymyksen-edessa-maahanmuuton-suhteen-suomessa#comments Äärivasemmistolaisuus EU ja maahanmuuttopolitiikka Sat, 08 Sep 2018 11:51:53 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260649-vasemmisto-vaikean-kysymyksen-edessa-maahanmuuton-suhteen-suomessa
Orjien vienti suoraan Afrikasta Amerikkaan sallittiin 500 vuotta sitten http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260127-orjien-vienti-suoraan-afrikasta-amerikkaan-sallittiin-500-vuotta-sitten <p>Nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan Espanjan kuningas <em>Carlos I</em> (<em>Kaarle </em>I) antoi päivälleen 500 vuotta sitten 28. elokuuta 1518 toimiluvan (charter), joka salli orjien viennin suoraan Afrikasta Amerikkaan (<em>Independent</em>, 17 August 2018). Miten orjuus ilmeni Pohjois-Amerikan kolonioissa ja minkälaisia seurauksia sillä oli? Mitä voimme oppia Carlos-kuninkaan päätöksestä kun ajattelemme Euroopan ja Suomen nykyhallitsijoiden suunnitelmia?</p><p>Orjuus sinänsä on ollut läsnä ihmisyhteisöissä ammoisista ajoista lähtien. Kirjoitetuissa lähteissä orjuus tunnetaan esimerkiksi jo Vanhassa Testamentissa (5. Moos. 15:12 &amp; 15&ndash;17):</p><p>&rdquo;12. Jos joku veljesi, hebrealainen mies tai nainen, on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, niin päästä hänet seitsemäntenä vuotena luotasi vapaaksi,&rdquo; [&hellip;]</p><p>&rdquo;15.&nbsp;Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vapahti sinut. Sentähden minä tänä päivänä annan sinulle tämän käskyn.&nbsp;<br />16.&nbsp;Mutta jos hän sanoo sinulle: &#39;En tahdo lähteä luotasi&#39;, koska hän rakastaa sinua ja sinun perhettäsi ja koska hänen on ollut sinun luonasi hyvä olla,&nbsp;<br />17.&nbsp;niin ota naskali ja pistä se hänen korvansa läpi oveen; olkoon hän sitten sinun orjasi ainiaan. Samoin tee myös orjattarellesi.&nbsp;&rdquo;</p><p><u>Orjuus ja velkaorjuus Pohjois-Amerikassa</u></p><p>Ennen Carlos I:n toimilupapäätöstä, afrikkalaisia orjia oli ainakin vuodesta 1510 lähtien tuotu Espanjaan ja Portugaliin, mistä heitä laivattiin edelleen Karibialle (<em>Independent</em>, 17 August 2018).</p><p>Alkuun Amerikassa kokeiltiin intiaanien orjuutta, mutta heitä pidettiin muun muassa liian heikkoina ja sairauksille alttiina raskaaseen työhön. Vanhan maailman tautiperimään tottuneita ja rotevampia mustia afrikkalaisia ryhdyttiin tuomaan orjiksi heidän tilalleen.</p><p>Vanhassa maailmassa mustien afrikkalaisten orjuus ei ollut mitään uutta. Kuten orjuudella sinänsä, sillä oli takanaan pitkä historia ja keskenään taistelevat afrikkalaiset heimot olivat jo vanhastaan myyneet vihollisiaan &ndash; muiden heimojen mustia &ndash; orjiksi esimerkiksi arabeille. Näin tapahtui &ndash; osaltaan &ndash; myös Amerikkojen orjakaupan tapauksessa.</p><p>Kaikki eivät välttämättä tiedä sitä, että varhaisissa Pohjois-Amerikan kolonioissa, joista sitten muodostui Amerikan Yhdysvallat, oli myös valkoisia orjia. Sen yksi ilmentymä oli velkaorjuudessa elävä velkatyövoima (indentured labour/indentured servitude), jolla pyrittiin paikkaamaan kolonioiden työvoimapulaa. Samalla se avasi kurjuutta paremman elämän mahdollisuuden monille englantilaisille, etenkin nuorille. Velkatyösopimus solmittiin yleensä 5-6 vuodeksi ja sen vastineeksi sai pääsyn Virginiaan, ruoan ja vaatetuksen. (Wood 2005, 7.)</p><p>Koska velkatyövoiman kuljetus oli kannattavaa laivanomistajille, ihmisiä myös huijattiin lähtemään Atlantin taakse töihin. Rikollisia ja velkaantuneita kohtaan käytettiin joskus väkivaltaa, jotta heidät saatiin mukaan laivaan. Velkatyövoima hyödytti kolonioiden uudisviljelijöitä ja erityisesti plantaasinomistajia ja samalla Englanti pääsi eroon osasta ylijäämäväestöään. (Furnas 1969, 97&ndash;99.)</p><p>Tämä paikkasi Virginian Chesapeaken tupakantuottajien työvoimantarvetta ja vuosien 1620 ja 1680 välillä 80 prosenttia sinne emigroituneista briteistä teki niin velkatyövoimana (Wood 2005, 8). Vuodesta 1680 mustien orjien maahantuonti lisääntyi voimakkaasti ja he alkoivat korvata valkoista velkatyövoimaa vallitsevana työvoimanlähteenä (Boorstin 2000, 101). Vuonna 1700 Virginiassa oli 6000 orjaa eli 1/12 osa väestöstä. Vuoteen 1763 mennessä orjia oli jo 170&nbsp;000, noin puolet väestöstä (Zinn 1997, 27).</p><p>Työvoiman värillä ei ollut juuri väliä, varsinaisia orjia käytettiin silloin kun siitä tuli taloudellisesti rationaalisempaa ja kannattavampaa kuin velkatyövoiman käytöstä (Wood 2005, 9).</p><p>Alkuun valkoinen ja musta työvoima saattoi viettää yhdessä vapaa-aikaa ja myös karata yhdessä (Wood 2005, 8). Amerikan kolonioihin pesiytyi pelko mustien orjien kapinasta; sitä suurempi oli vain pelko siitä, että tyytymättömät valkoiset liittyisivät mustiin kumotakseen olemassa olevan järjestyksen. (Zinn 1997, 30) Mustat orjat ja valkoiset velkaorjat &ndash; valkoinen alaluokka &ndash; taistelivatkin rinta rinnan esimerkiksi liki sisällissodaksi luonnehditussa vuoden 1676 Baconin kapinassa (Wood 2005, 8-10).</p><p>Myöhemmin tämä yhteinen rintama murentui. Pohjois-Amerikan englantilaiset kolonialistit olivat 1600-luvun loppuun mennessä luoneet päättymättömän orjuuden järjestelmän, joka pohjautui yksilön lailliseen asemaan ja ihonväriin. Vuonna 1705 plantaasinomistajien dominoima Virginian lakiasäätävä yleiskokous <em>House of Burgesses</em> ryhtyi tietoisesti murentamaan mustan ja valkoisen työvoiman yhtenäisyyttä. (Wood 2005, 11&ndash;15.) Valkoinen alaluokka alkoi itsekin haluta tehdä hajurakoa mustiin orjiin.</p><p>Näiden valkoisten orjien ja velkaorjien jälkeläisistä on varsin usein tullut osa niin sanottuna valkoisena roskaväkenä tunnettua väestönosaa, joiden yhdestä organisoitumismuodosta kerrotaan esimerkiksi muutama viikko sitten Suomen ensi-iltansa saaneessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa.</p><p>Intiaanien orjuus Amerikassa ei silti päättynyt mustien afrikkalaisten tuloon, kuten esimerkiksi <em>The New York Times</em> tietää kertoa artikkelissaan (January 28, 2018), joka tarkastelee muun muassa nimikkeellä <em>Genízaros</em> tunnettuja intiaaniorjia ja heidän jälkeläisiään.</p><p>Sekä tuodut mustat orjat että eri syistä Amerikkaan menneet valkoihoiset eurooppalaiset olivat muukalaisia, vieras rodullinen/etninen elementti Amerikassa. Vain intiaanit olivat ja ovat oikeita amerikkalaisia. Sekä valkoisten että mustien meno Amerikkaan tuotti ongelmia alkuperäisväestölle.</p><p><u>Suomalaiset ja orjuus</u></p><p>Suomalaiset ja suomensukuiset ylipäätään ovat valkoihoisia, joilla on ollut niin kielteisiä kuin myönteisiä kokemuksia historiallisesta kanssakäymisestä muiden valkoisten kaukasialaisiksi kutsuttujen eurooppalaisten heimojen kanssa.</p><p>Yksi näistä kielteisen kohtaamisen tavoista koski orjuutta; suomalaisia ja suomensukuisia vietiin orjiksi niin Ruotsiin kuin Novgorodiin/Moskovan Venäjälle ja aina islamilaiseen maailmaan saakka.</p><p>Muinaisen Skandinavian <em>ðræll</em> oli asemaltaan verrattavissa kotieläimeen tai muuhun omaisuuteen. Suosittuja hankintakohteita olivat naapuripopulaatiot &ndash; kuten kaikkialla &ndash; ja länsiskandinaavit hankkivat orjia Skånesta, Götanmaalta ja Smålannista. Hankinta kohdistui myös Itämeren itäpuolelle (tai ennemminkin, Lounaismeren toiselle puolelle) ja viimeinen tunnettu keskiaikainen ruotsalainen orjuusasiakirja on <em>Assmund Langhin</em> testamentti 27.2.1310, jolla hän vapautti ilmeisesti Suomenlahden itärannalta kotoisin olevan orjansa nimeltä <em>Karelus</em>. (Korpela 2014, 39&ndash;40.)</p><p>Orjia vietiin kotikulmilta myös itään ja novgorodilaisten ensimmäinen tunnettu ryöstöretki, joka voidaan liittää Suomeen ja Karjalaan, tehtiin vuonna 1042. Orjiksi ryöstäminen Suomesta, Karjalasta ja Vienan alueelta lisääntyi jonkin verran 1300-luvun jälkeen. Novgorodilaiset hyökkäsivät ja veivät vankeja orjuuteen mukanaan hämäläisten &rdquo;jemien&rdquo; keskuudesta vuonna 1311. Vastaavia hyökkäyksiä tehtiin Viipurin alueelle ainakin vuonna 1350 ja 1411 sekä Ouluun vuonna 1377. (Korpela 2014, 54 &amp; 119&ndash;120.)</p><p>Etenkin Pohjanmaalla muistetaan hyvin myös <em>Pietari I &rdquo;Suuren&rdquo;</em> aika, jolloin venäläinen sotaväki tuhosi Ison Vihan yhteydessä Pohjanmaata tsaarin vuonna 1716 antaman käskyn perusteella. Tällä ajanjaksolla noin 20&nbsp;000-30&nbsp;000 suomalaista vietiin orjuuteen ja pakotettuun sotaväenottoon Venäjälle. (Minkkinen 2012, 72&ndash;73).</p><p><u>Mustaihoiset Suomessa?</u></p><p>Mustaihoiset sen sijaan ovat Suomessa täysin vieras rodullinen/etninen elementti, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä Suomessa &ndash; eikä heitä pitäisi tuoda Suomeen minkään perusteen varjolla. Joitakin viimevuosisatojen kuriositeetteja lukuun ottamatta &ndash; aina viimevuosikymmeniin saakka &ndash; suomensukuiset heimot olivat eläneet alueillaan useita kymmeniä tuhansia vuosia ilman kosketusta mustiin afrikkalaisiin.</p><p>Lisäksi tiedämme niin vanhemmasta maailmanhistoriasta kuin etenkin Amerikan historiasta, että mustien afrikkalaisten läsnäolo muissa maantieteellisissä ja etnisissä yhteisöissä on aiheuttanut niissä yhteiskunnallista jännitystä, etnisten ryhmien välistä väkivaltaa ja sekasortoa.</p><p>Niiden tahojen, jotka ovat halukkaita ottamaan vastaan mustia afrikkalaisia Suomeen, kannattaisi muistaa muun muassa edellä mainittu kokemus Pohjois-Amerikan kolonioista; vaikka alkuun olisi yhteistä vapaa-ajanviettoa, yhteiseloa ja yhteisrintamaa, kokemus osoittaa, että ne päättyvät ennemmin tai myöhemmin vastakkainasettelun ja yhteenottojen leimaamaan yhteiskuntaan.</p><p>On hyvä muistaa myös, että Espanjan kuningas Carlos I, josta tuli myös keisari <em>Kaarle V</em>, jonka ympäri maailmaa ulottunut keisarikunta oli niin laaja, että &rdquo;aurinko ei koskaan laskenut&rdquo; hänen valta&shy;kunnassaan, antoi afrikkalaisten orjien Amerikkaan siirtoa merkittävästi tehostaneen toimiluvan (charter).</p><p>Meidän aikanamme Euroopan unioni suunnittelee maahanpyrkijöiden automaattista pakkovastaanottojärjestelmää, joka toteutettuna kanavoisi Suomeen satoja tuhansia ja potentiaalisesti miljoonia mustia afrikkalaisia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tuon alueen väestönkasvun ennakoidaan olevan räjähdysmäistä, vuoden 2010 823 miljoonasta asukkaasta 1,9 miljardiin asukkaaseen vuonna 2050. (Minkkinen 5.7.2017 &amp; 28.9.2017; Pew Research Center 2015).</p><p>Meillä Suomessa sisäministerinä on nyt <em>Kai Mykkänen</em>, jota historia ei nähtävästi ole koulussa kiinnostanut, puhumattakaan väestöhistoriasta. Hän näet haluaisi nostaa Suomen pakolaiskiintiön 10&nbsp;000 yksilöön vuodessa (<em>MTV Uutiset</em>, 20.2.2018). Kymmenessä vuodessa se tarkoittaisi 100&nbsp;000 kiintiöpakolaista, joista huomattava osa olisi afrikkalaisia, joiden lisääntymisaste on huomattavasti korkeampi kuin kantasuomalaisilla.</p><p>Mustat afrikkalaiset tuovat mukanaan Suomeen niin yleistä huonoa karmaa kuin mahdollisen demografisen katastrofin, jonka johdosta Suomen valtaväestö ei olisi enää suomensukuista.</p><p>Tämä kannattaa pitää mielessä myös huomenna ja ylihuomenna, jolloin Ranskan presidentti <em>Emmanuel Macron</em> tekee 29.8.&ndash;30.8.2018 vierailun Suomeen.</p><p>Petri Minkkinen</p><p><u>Lähteet:</u></p><p>Kuvat:</p><p>- Tizian: &rdquo;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Portrait_of_Charles_V_with_a_Dog" title="Portrait of Charles V with a Dog">Portrait of Charles V with a Dog</a>&rdquo;. This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tizian_081.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tizian_081.jpg</a></p><p>- François-Auguste Biard: &rdquo;The Slave Trade (Slaves on the West Coast of Africa)&rdquo;. This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Slave_Trade_by_Auguste_Francois_Biard.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Slave_Trade_by_Auguste_Francois_Biard.jpg</a></p><p>- Moonpoly &amp; Simonp: &ldquo;Depiction of the classical model of the Triangular trade&rdquo;, Modified version of&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Image:World_map.png" title="World map.png">en:Image:World map.png</a>, which was created by&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/User:John.Monnopoly" title="John.Monnopoly">John Monnpoly</a>, by&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/User:SimonP" title="SimonP">SimonP</a>. CC-BY-SA-2.0; GFDL-WITH-DISCLAIMERS; Released under the&nbsp;<a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/GNU_Free_Documentation_License" title="GNU Free Documentation License">GNU Free Documentation License</a>, <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png" title="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png</a></p><p>- ISP &amp; Meyer: An indenture signed by Henry Mayer, with an &quot;X&quot;, in 1738. This contract bound Mayer to Abraham Hestant of&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Bucks_County,_Pennsylvania" title="Bucks County, Pennsylvania">Bucks County</a>,&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Pennsylvania" title="Pennsylvania">Pennsylvania</a>, who had paid for Mayer to travel from Europe. Source:&nbsp;<a href="http://immigrantservants.com/search/simple">Immigrant Servants Database</a>&nbsp;author: signed by Henry Mayer, dated 1738, This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less, Yksityiskohtaiset lähdetiedot:&nbsp;<a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Indenturecertificate.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Indenturecertificate.jpg</a></p><p>- UA: &quot;Slaves working in 17th-century Virginia,&quot; by an unknown artist, 1670. This work is in the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/public_domain" title="public domain">public domain</a>&nbsp;in its country of origin and other countries and areas where the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries%27_copyright_length" title="List of countries&#039; copyright length">copyright term</a>&nbsp;is the author&#39;s&nbsp;life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1670_virginia_tobacco_slaves.jpg">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1670_virginia_tobacco_slaves.jpg</a></p><p><u>Kirjat ja artikkelit:</u></p><p>- Boorstin, Daniel J. (2000) <em>The Americans. The Colonial Experience</em>. London: Phoenix Press.</p><p>- Furnas, J. C. (1969) <em>The Americans. A Social History of the United States 1587-1914</em>, New York: G. P. Putnam&rsquo;s Sons.</p><p>- &ldquo;Details of horrific first voyages in transatlantic slave trade revealed. Exclusive:&nbsp;As the world ignores the ignominious 500th anniversary of the buying and selling of slaves between Africa and the Americas, historians uncover its first horrific voyages&rdquo; (David Keyes), <em>Independent</em>, 17 August 2018, <a href="https://www.independent.co.uk/news/world/americas/transatlantic-slave-trade-voyages-ships-log-details-africa-america-atlantic-ocean-deaths-disease-a8494546.html">https://www.independent.co.uk/news/world/americas/transatlantic-slave-trade-voyages-ships-log-details-africa-america-atlantic-ocean-deaths-disease-a8494546.html</a>.</p><p>- Korpela, Jukka (2014) <em>Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta</em>. Historiallisia tutkimuksia 266. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.</p><p>- Minkkinen, Petri (2012) <em>Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa</em>. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava).</p><p>- Minkkinen, Petri (28.9.2017) &rdquo;Macronin pakolais-/maahanmuuttovirastosuunnitelma&rdquo;, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, <a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243581-macronin-pakolais-maahanmuuttovirastosuunnitelma">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243581-macronin-pakolais-maahanmuuttovirastosuunnitelma</a>.</p><p>- Minkkinen, Petri (5.7.2018) &rdquo;Euroopan unionin komission maahanmuuttosuunnitelmat</p><p>(+ kätevä EU-linkkilista)&rdquo;, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, <a href="http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista">http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista</a>.</p><p>- <em>MTV Uuti</em>set, kotimaa, &rdquo;Uutissuomalainen: Sisäministerinä aloittava Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista&rdquo;, 20.2.2018, <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sisaministerina-aloittava-mykkanen-suomi-voisi-ottaa-jopa-10-000-kiintiopakolaista/6764612#gs._E5MHJo">https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sisaministerina-aloittava-mykkanen-suomi-voisi-ottaa-jopa-10-000-kiintiopakolaista/6764612#gs._E5MHJo</a>.</p><p>- &rdquo;Indian Slavery Once Thrived in New Mexico. Latinos Are Finding Family Ties to It.&rdquo; (Simon Romero), <em>The New York Times</em>, 28 January, 2018, <a href="https://www.nytimes.com/2018/01/28/us/indian-slaves-genizaros.html">https://www.nytimes.com/2018/01/28/us/indian-slaves-genizaros.html</a>.</p><p>- Pew Research Center, &rdquo;Sub-Saharan Africa&rdquo;, April 2, 2015,&nbsp;<a href="http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/" target="_blank" title="http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/">http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/</a>.</p><p>- &rdquo;Vanha Testamentti&rdquo; (vuonna 1933 käyttöön otettu), 5. Moos. 15:12 &amp; 15&ndash;17, 229. Teoksessa <em>Pyhä Raamattu</em> (1969), Helsinki: Suomen Pipliaseura. Katso myös <a href="http://raamattu.fi/1933,38/5Moos.15.html">http://raamattu.fi/1933,38/5Moos.15.html</a>.</p><p>- Wood, Betty (2005) <em>Slavery in Colonial America 1619-1776</em>. Lanham, Boulder et al.: Rowman &amp; Littlefield Publisher&rsquo;s, Inc.</p><p>- Zinn, Howard (1997) <em>A People&rsquo;s History of the United States</em>. Teaching edition, teaching materials by Kathy Emery. New York: The New Press.</p><p><u>Kiitos muistuttamisesta:</u></p><p>Tästä vuosipäivästä minua muistutti <em>Kansan Uutisten Viikkolehti</em> lyhyiden uutisten koosteessaan Maailman laita, artikkelissa &rdquo;Kiusallinen vuosipäivä&rdquo; (Arto Huovinen), jossa viitattiin tähän (The) <em>Independentin</em> artikkeliin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyisen gregoriaanisen kalenterin mukaan Espanjan kuningas Carlos I (Kaarle I) antoi päivälleen 500 vuotta sitten 28. elokuuta 1518 toimiluvan (charter), joka salli orjien viennin suoraan Afrikasta Amerikkaan (Independent, 17 August 2018). Miten orjuus ilmeni Pohjois-Amerikan kolonioissa ja minkälaisia seurauksia sillä oli? Mitä voimme oppia Carlos-kuninkaan päätöksestä kun ajattelemme Euroopan ja Suomen nykyhallitsijoiden suunnitelmia?

Orjuus sinänsä on ollut läsnä ihmisyhteisöissä ammoisista ajoista lähtien. Kirjoitetuissa lähteissä orjuus tunnetaan esimerkiksi jo Vanhassa Testamentissa (5. Moos. 15:12 & 15–17):

”12. Jos joku veljesi, hebrealainen mies tai nainen, on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, niin päästä hänet seitsemäntenä vuotena luotasi vapaaksi,” […]

”15. Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vapahti sinut. Sentähden minä tänä päivänä annan sinulle tämän käskyn. 
16. Mutta jos hän sanoo sinulle: 'En tahdo lähteä luotasi', koska hän rakastaa sinua ja sinun perhettäsi ja koska hänen on ollut sinun luonasi hyvä olla, 
17. niin ota naskali ja pistä se hänen korvansa läpi oveen; olkoon hän sitten sinun orjasi ainiaan. Samoin tee myös orjattarellesi. ”

Orjuus ja velkaorjuus Pohjois-Amerikassa

Ennen Carlos I:n toimilupapäätöstä, afrikkalaisia orjia oli ainakin vuodesta 1510 lähtien tuotu Espanjaan ja Portugaliin, mistä heitä laivattiin edelleen Karibialle (Independent, 17 August 2018).

Alkuun Amerikassa kokeiltiin intiaanien orjuutta, mutta heitä pidettiin muun muassa liian heikkoina ja sairauksille alttiina raskaaseen työhön. Vanhan maailman tautiperimään tottuneita ja rotevampia mustia afrikkalaisia ryhdyttiin tuomaan orjiksi heidän tilalleen.

Vanhassa maailmassa mustien afrikkalaisten orjuus ei ollut mitään uutta. Kuten orjuudella sinänsä, sillä oli takanaan pitkä historia ja keskenään taistelevat afrikkalaiset heimot olivat jo vanhastaan myyneet vihollisiaan – muiden heimojen mustia – orjiksi esimerkiksi arabeille. Näin tapahtui – osaltaan – myös Amerikkojen orjakaupan tapauksessa.

Kaikki eivät välttämättä tiedä sitä, että varhaisissa Pohjois-Amerikan kolonioissa, joista sitten muodostui Amerikan Yhdysvallat, oli myös valkoisia orjia. Sen yksi ilmentymä oli velkaorjuudessa elävä velkatyövoima (indentured labour/indentured servitude), jolla pyrittiin paikkaamaan kolonioiden työvoimapulaa. Samalla se avasi kurjuutta paremman elämän mahdollisuuden monille englantilaisille, etenkin nuorille. Velkatyösopimus solmittiin yleensä 5-6 vuodeksi ja sen vastineeksi sai pääsyn Virginiaan, ruoan ja vaatetuksen. (Wood 2005, 7.)

Koska velkatyövoiman kuljetus oli kannattavaa laivanomistajille, ihmisiä myös huijattiin lähtemään Atlantin taakse töihin. Rikollisia ja velkaantuneita kohtaan käytettiin joskus väkivaltaa, jotta heidät saatiin mukaan laivaan. Velkatyövoima hyödytti kolonioiden uudisviljelijöitä ja erityisesti plantaasinomistajia ja samalla Englanti pääsi eroon osasta ylijäämäväestöään. (Furnas 1969, 97–99.)

Tämä paikkasi Virginian Chesapeaken tupakantuottajien työvoimantarvetta ja vuosien 1620 ja 1680 välillä 80 prosenttia sinne emigroituneista briteistä teki niin velkatyövoimana (Wood 2005, 8). Vuodesta 1680 mustien orjien maahantuonti lisääntyi voimakkaasti ja he alkoivat korvata valkoista velkatyövoimaa vallitsevana työvoimanlähteenä (Boorstin 2000, 101). Vuonna 1700 Virginiassa oli 6000 orjaa eli 1/12 osa väestöstä. Vuoteen 1763 mennessä orjia oli jo 170 000, noin puolet väestöstä (Zinn 1997, 27).

Työvoiman värillä ei ollut juuri väliä, varsinaisia orjia käytettiin silloin kun siitä tuli taloudellisesti rationaalisempaa ja kannattavampaa kuin velkatyövoiman käytöstä (Wood 2005, 9).

Alkuun valkoinen ja musta työvoima saattoi viettää yhdessä vapaa-aikaa ja myös karata yhdessä (Wood 2005, 8). Amerikan kolonioihin pesiytyi pelko mustien orjien kapinasta; sitä suurempi oli vain pelko siitä, että tyytymättömät valkoiset liittyisivät mustiin kumotakseen olemassa olevan järjestyksen. (Zinn 1997, 30) Mustat orjat ja valkoiset velkaorjat – valkoinen alaluokka – taistelivatkin rinta rinnan esimerkiksi liki sisällissodaksi luonnehditussa vuoden 1676 Baconin kapinassa (Wood 2005, 8-10).

Myöhemmin tämä yhteinen rintama murentui. Pohjois-Amerikan englantilaiset kolonialistit olivat 1600-luvun loppuun mennessä luoneet päättymättömän orjuuden järjestelmän, joka pohjautui yksilön lailliseen asemaan ja ihonväriin. Vuonna 1705 plantaasinomistajien dominoima Virginian lakiasäätävä yleiskokous House of Burgesses ryhtyi tietoisesti murentamaan mustan ja valkoisen työvoiman yhtenäisyyttä. (Wood 2005, 11–15.) Valkoinen alaluokka alkoi itsekin haluta tehdä hajurakoa mustiin orjiin.

Näiden valkoisten orjien ja velkaorjien jälkeläisistä on varsin usein tullut osa niin sanottuna valkoisena roskaväkenä tunnettua väestönosaa, joiden yhdestä organisoitumismuodosta kerrotaan esimerkiksi muutama viikko sitten Suomen ensi-iltansa saaneessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa.

Intiaanien orjuus Amerikassa ei silti päättynyt mustien afrikkalaisten tuloon, kuten esimerkiksi The New York Times tietää kertoa artikkelissaan (January 28, 2018), joka tarkastelee muun muassa nimikkeellä Genízaros tunnettuja intiaaniorjia ja heidän jälkeläisiään.

Sekä tuodut mustat orjat että eri syistä Amerikkaan menneet valkoihoiset eurooppalaiset olivat muukalaisia, vieras rodullinen/etninen elementti Amerikassa. Vain intiaanit olivat ja ovat oikeita amerikkalaisia. Sekä valkoisten että mustien meno Amerikkaan tuotti ongelmia alkuperäisväestölle.

Suomalaiset ja orjuus

Suomalaiset ja suomensukuiset ylipäätään ovat valkoihoisia, joilla on ollut niin kielteisiä kuin myönteisiä kokemuksia historiallisesta kanssakäymisestä muiden valkoisten kaukasialaisiksi kutsuttujen eurooppalaisten heimojen kanssa.

Yksi näistä kielteisen kohtaamisen tavoista koski orjuutta; suomalaisia ja suomensukuisia vietiin orjiksi niin Ruotsiin kuin Novgorodiin/Moskovan Venäjälle ja aina islamilaiseen maailmaan saakka.

Muinaisen Skandinavian ðræll oli asemaltaan verrattavissa kotieläimeen tai muuhun omaisuuteen. Suosittuja hankintakohteita olivat naapuripopulaatiot – kuten kaikkialla – ja länsiskandinaavit hankkivat orjia Skånesta, Götanmaalta ja Smålannista. Hankinta kohdistui myös Itämeren itäpuolelle (tai ennemminkin, Lounaismeren toiselle puolelle) ja viimeinen tunnettu keskiaikainen ruotsalainen orjuusasiakirja on Assmund Langhin testamentti 27.2.1310, jolla hän vapautti ilmeisesti Suomenlahden itärannalta kotoisin olevan orjansa nimeltä Karelus. (Korpela 2014, 39–40.)

Orjia vietiin kotikulmilta myös itään ja novgorodilaisten ensimmäinen tunnettu ryöstöretki, joka voidaan liittää Suomeen ja Karjalaan, tehtiin vuonna 1042. Orjiksi ryöstäminen Suomesta, Karjalasta ja Vienan alueelta lisääntyi jonkin verran 1300-luvun jälkeen. Novgorodilaiset hyökkäsivät ja veivät vankeja orjuuteen mukanaan hämäläisten ”jemien” keskuudesta vuonna 1311. Vastaavia hyökkäyksiä tehtiin Viipurin alueelle ainakin vuonna 1350 ja 1411 sekä Ouluun vuonna 1377. (Korpela 2014, 54 & 119–120.)

Etenkin Pohjanmaalla muistetaan hyvin myös Pietari I ”Suuren” aika, jolloin venäläinen sotaväki tuhosi Ison Vihan yhteydessä Pohjanmaata tsaarin vuonna 1716 antaman käskyn perusteella. Tällä ajanjaksolla noin 20 000-30 000 suomalaista vietiin orjuuteen ja pakotettuun sotaväenottoon Venäjälle. (Minkkinen 2012, 72–73).

Mustaihoiset Suomessa?

Mustaihoiset sen sijaan ovat Suomessa täysin vieras rodullinen/etninen elementti, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä Suomessa – eikä heitä pitäisi tuoda Suomeen minkään perusteen varjolla. Joitakin viimevuosisatojen kuriositeetteja lukuun ottamatta – aina viimevuosikymmeniin saakka – suomensukuiset heimot olivat eläneet alueillaan useita kymmeniä tuhansia vuosia ilman kosketusta mustiin afrikkalaisiin.

Lisäksi tiedämme niin vanhemmasta maailmanhistoriasta kuin etenkin Amerikan historiasta, että mustien afrikkalaisten läsnäolo muissa maantieteellisissä ja etnisissä yhteisöissä on aiheuttanut niissä yhteiskunnallista jännitystä, etnisten ryhmien välistä väkivaltaa ja sekasortoa.

Niiden tahojen, jotka ovat halukkaita ottamaan vastaan mustia afrikkalaisia Suomeen, kannattaisi muistaa muun muassa edellä mainittu kokemus Pohjois-Amerikan kolonioista; vaikka alkuun olisi yhteistä vapaa-ajanviettoa, yhteiseloa ja yhteisrintamaa, kokemus osoittaa, että ne päättyvät ennemmin tai myöhemmin vastakkainasettelun ja yhteenottojen leimaamaan yhteiskuntaan.

On hyvä muistaa myös, että Espanjan kuningas Carlos I, josta tuli myös keisari Kaarle V, jonka ympäri maailmaa ulottunut keisarikunta oli niin laaja, että ”aurinko ei koskaan laskenut” hänen valta­kunnassaan, antoi afrikkalaisten orjien Amerikkaan siirtoa merkittävästi tehostaneen toimiluvan (charter).

Meidän aikanamme Euroopan unioni suunnittelee maahanpyrkijöiden automaattista pakkovastaanottojärjestelmää, joka toteutettuna kanavoisi Suomeen satoja tuhansia ja potentiaalisesti miljoonia mustia afrikkalaisia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tuon alueen väestönkasvun ennakoidaan olevan räjähdysmäistä, vuoden 2010 823 miljoonasta asukkaasta 1,9 miljardiin asukkaaseen vuonna 2050. (Minkkinen 5.7.2017 & 28.9.2017; Pew Research Center 2015).

Meillä Suomessa sisäministerinä on nyt Kai Mykkänen, jota historia ei nähtävästi ole koulussa kiinnostanut, puhumattakaan väestöhistoriasta. Hän näet haluaisi nostaa Suomen pakolaiskiintiön 10 000 yksilöön vuodessa (MTV Uutiset, 20.2.2018). Kymmenessä vuodessa se tarkoittaisi 100 000 kiintiöpakolaista, joista huomattava osa olisi afrikkalaisia, joiden lisääntymisaste on huomattavasti korkeampi kuin kantasuomalaisilla.

Mustat afrikkalaiset tuovat mukanaan Suomeen niin yleistä huonoa karmaa kuin mahdollisen demografisen katastrofin, jonka johdosta Suomen valtaväestö ei olisi enää suomensukuista.

Tämä kannattaa pitää mielessä myös huomenna ja ylihuomenna, jolloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron tekee 29.8.–30.8.2018 vierailun Suomeen.

Petri Minkkinen

Lähteet:

Kuvat:

- Tizian: ”Portrait of Charles V with a Dog”. This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Tizian_081.jpg

- François-Auguste Biard: ”The Slave Trade (Slaves on the West Coast of Africa)”. This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:The_Slave_Trade_by_Auguste_Francois_Biard.jpg

- Moonpoly & Simonp: “Depiction of the classical model of the Triangular trade”, Modified version of en:Image:World map.png, which was created by John Monnpoly, by SimonP. CC-BY-SA-2.0; GFDL-WITH-DISCLAIMERS; Released under the GNU Free Documentation License, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Triangle_trade2.png

- ISP & Meyer: An indenture signed by Henry Mayer, with an "X", in 1738. This contract bound Mayer to Abraham Hestant of Bucks CountyPennsylvania, who had paid for Mayer to travel from Europe. Source: Immigrant Servants Database author: signed by Henry Mayer, dated 1738, This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less, Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Indenturecertificate.jpg

- UA: "Slaves working in 17th-century Virginia," by an unknown artist, 1670. This work is in the public domain in its country of origin and other countries and areas where the copyright term is the author's life plus 100 years or less. Yksityiskohtaiset lähdetiedot: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1670_virginia_tobacco_slaves.jpg

Kirjat ja artikkelit:

- Boorstin, Daniel J. (2000) The Americans. The Colonial Experience. London: Phoenix Press.

- Furnas, J. C. (1969) The Americans. A Social History of the United States 1587-1914, New York: G. P. Putnam’s Sons.

- “Details of horrific first voyages in transatlantic slave trade revealed. Exclusive: As the world ignores the ignominious 500th anniversary of the buying and selling of slaves between Africa and the Americas, historians uncover its first horrific voyages” (David Keyes), Independent, 17 August 2018, https://www.independent.co.uk/news/world/americas/transatlantic-slave-trade-voyages-ships-log-details-africa-america-atlantic-ocean-deaths-disease-a8494546.html.

- Korpela, Jukka (2014) Idän orjakauppa keskiajalla. Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta. Historiallisia tutkimuksia 266. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

- Minkkinen, Petri (2012) Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Helsinki/Tallinna: Karjalan Kuvalehti/KAKTUS/Pro Karelia (jakelija Otava).

- Minkkinen, Petri (28.9.2017) ”Macronin pakolais-/maahanmuuttovirastosuunnitelma”, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243581-macronin-pakolais-maahanmuuttovirastosuunnitelma.

- Minkkinen, Petri (5.7.2018) ”Euroopan unionin komission maahanmuuttosuunnitelmat

(+ kätevä EU-linkkilista)”, Tutkijan näkökulmia ja ehdotuksia, Uuden Suomen blogi, http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239717-euroopan-unionin-komission-maahanmuuttosuunnitelmat-kateva-eu-linkkilista.

- MTV Uutiset, kotimaa, ”Uutissuomalainen: Sisäministerinä aloittava Mykkänen: Suomi voisi ottaa jopa 10 000 kiintiöpakolaista”, 20.2.2018, https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sisaministerina-aloittava-mykkanen-suomi-voisi-ottaa-jopa-10-000-kiintiopakolaista/6764612#gs._E5MHJo.

- ”Indian Slavery Once Thrived in New Mexico. Latinos Are Finding Family Ties to It.” (Simon Romero), The New York Times, 28 January, 2018, https://www.nytimes.com/2018/01/28/us/indian-slaves-genizaros.html.

- Pew Research Center, ”Sub-Saharan Africa”, April 2, 2015, http://www.pewforum.org/2015/04/02/sub-saharan-africa/.

- ”Vanha Testamentti” (vuonna 1933 käyttöön otettu), 5. Moos. 15:12 & 15–17, 229. Teoksessa Pyhä Raamattu (1969), Helsinki: Suomen Pipliaseura. Katso myös http://raamattu.fi/1933,38/5Moos.15.html.

- Wood, Betty (2005) Slavery in Colonial America 1619-1776. Lanham, Boulder et al.: Rowman & Littlefield Publisher’s, Inc.

- Zinn, Howard (1997) A People’s History of the United States. Teaching edition, teaching materials by Kathy Emery. New York: The New Press.

Kiitos muistuttamisesta:

Tästä vuosipäivästä minua muistutti Kansan Uutisten Viikkolehti lyhyiden uutisten koosteessaan Maailman laita, artikkelissa ”Kiusallinen vuosipäivä” (Arto Huovinen), jossa viitattiin tähän (The) Independentin artikkeliin.

]]>
22 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260127-orjien-vienti-suoraan-afrikasta-amerikkaan-sallittiin-500-vuotta-sitten#comments Amerikka EU ja maahanmuuttopolitiikka Orjuus Sisäministeri Kai Mykkänen Suomi Tue, 28 Aug 2018 16:12:12 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260127-orjien-vienti-suoraan-afrikasta-amerikkaan-sallittiin-500-vuotta-sitten
Maahanmuuton kustannuksista. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633811384" title="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633811384">https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=256043351893457&amp;id=100024633...</a> Kopsasin ylläolevan jutun aamun uutisista ja jälleen alkoi mietityttämään mihin veronmaksajien rahat uppoaa.1.3 miljoonaa/20 henkilöä on melkoinen lasku. Kuka tai mikä taho rahastaa, sen näyttää tulevaisuus. Totuus on että uppoamme tämän haittamaahanmuuton seurauksena ja tulevat polvet kiroaa laskua. Itse yritän päästä Eduskuntaan muuttamaan menoa ja turha sanoa,ettei yksi ihminen voi vaikuttaa.Saa ja pitää äänestää,jos olet Hämeen vaalipiiristä. Ps. Tämä ei ole ainut agendani, olenhan muista kirjoitellut paljon.Totuus on että nämä rahat on aina jostain pois, esim vanhoilta ja sairailta...Muusta kansasta puhumattakaan Pontus Söderblom/Reformi-Häme<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Haittamaahanmuutto Maahanmuutto Wed, 08 Aug 2018 14:59:20 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259213-maahanmuuton-kustannuksista Ministeri Orpo - onko lainsäädäntö hakusessa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258347-ministeri-orpo-onko-lainsaadanto-hakusessa <p>Taas kerran on aivan pakko puuttua oleelliseen seikkaan puhuttaessa maahanmuutosta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.&nbsp; Tämä tuli itselleni jälleen kerran selväksi kuunnellessani Suomi Areenalla käytettyjä puheenvuoroja mm. maahanmuuttoon liittyen.</p><p><a href="https://www.katsomo.fi/sarja/suomiareena-33001006004/suomiareena-2018-puheenjohtajatentti-942218">Suomi Areenalla käytiin eilen illalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajie</a>n &rdquo;tentti&rdquo; useista politiikan osa-alueista. Yksi alue oli maahanmuutto ja siihen liittyvät toimet, joita suunnitellaan unionissa.</p><p>Eräs keskustelussa esiin noussut seikka <strong>ministeri Petteri Orpon</strong> käyttämässä puheenvuorossa (vidonlinkissä noin kohdassa 24 min. alkaen) nosti esiin ainakin itselleni suuren kysymyksen siitä, eikö hallituspuolue kokoomuksessa ymmärretä Suomen ja unionin lainsäädäntöä. Sama koskee myös kahta muuta hallituspuoluetta eli keskustaa ja sinisiä.</p><p><strong>Kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpon mukaan lainsäädäntö ei löytänyt keinoja</strong> vuoden 2015 maahanmuuttoryntäykseen kolmansista maista. Miten ihmeessä puoluejohtaja ja vielä vastuullisena ministerinä tuolloin 2015 toiminut Petteri Orpo (sisäministerinä) ei hallitse tärkeimpiä lakeja, joilla säädetään maahanmuuton vaatimukset kolmansista maista?</p><p>Ministeri Orpolle tiedoksi ja muillekin hallituksen ministereille ja samalla sisäministeriön virkamiehille. Meillä on kansallinen lainsäädäntö, joka on ollut jo vuonna 2015 käytettävissä maahanmuuttoon (ja sitä aiemminkin). Saman sisältöinen lainsäädäntö on myös unionissa. <strong>Ulkomaalaislaissa on 2 &sect;:ssä määritelty lain soveltamisalueet ja 11 &sect;:ssä maahantuloedellytykset</strong>. Maahantulon edellytyksenä on heti kohdissa 1 ja 2 ne tärkeimmät lain kohdat, jotka <strong>on otettava huomioon maahan tulon edellytyksinä</strong>. Ne ovat;</p><p><strong>1) hänellä on voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja;</strong></p><p><strong>2) hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai yrittäjän oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ministeri Petteri Orpo, miksihän Suomeenkin päästettiin vapaasti tulemaan ilman minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, kuten passia, ja jopa väärennetyillä passeilla ja siis väärillä henkilötiedoilla? Tämänhän ei lain mukaan pidä olla mahdollista, ei jäsenmaiden kohdalla, eikä koko unionin. Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta sitä. Että jopa oleskelulupa on todettu myönnetyn väärällä henkilötiedoilla. Tästä viimeksi on uutisoinut HS kirjoituksessaan (Hesarin kk-liite 7/2018 ). Lieneekö edes ainoa tapaus?</p><p>&nbsp;</p><p>Ja jotta ei jää epäselväksi <strong><a href="https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/entry-exit/non-eu-nationals/index_fi.htm">EU:n vaatimat matkustusasiakirjat unionin ulkopuolelta</a></strong> saavuttaessa, niin tässä niistä vaatimukset;</p><p><strong>Jos et ole minkään EU-maan kansalainen ja haluat matkustaa EU-maissa, tarvitset passin, joka on</strong></p><ul><li><p><strong>voimassa vähintään 3 kuukautta sen päivän jälkeen, jolloin aiot poistua vierailemastasi EU-maasta,</strong></p></li><li><p><strong>myönnetty viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana</strong></p></li></ul><p><strong>sekä mahdollisesti viisumin.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä siis lainsäädäntö ja keinot on ollut ja on edelleenkin nin unionissa kuin jokaisessa jäsenmaassa kansallinen lainsäädäntö, mutta jostain kumman syystä lainsäädäntöä eli Orpon mainitsemia keinoja ei vain ole haluttu noudattaa. Mikä on se syy ministeri Orpo? Lainsäädännössä kun on selvät keinot käytettävissä. Niitä ette vain halunneet käyttää vuonna 2015,&nbsp;ettekä&nbsp;Sipilän hallituksessa ilmeisesti sen jälkeenkään.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ulkorajoilta olisi ja voitaisiin käännyttää kaikki ilman passia tulevat. </strong>Kyllä oikean henkilöllisyyden toteaminen on ensiarvoisen tärkeä seikka. Näin pitäisi olla vaan ei näytä olevan tämän Sipilän hallituksen aikana. EU:ssa vireillä olevat suunnitelmat EU:n ulkopuoliset &quot;tuvapaikanhakukeskukset&quot; eivät tule koskaan toteutumaan vaan jokaisen jäsenmaan tulee itse huolehtia oman lainsäädäntönsä noudattamista maahanmuutossa ja ihan kirjaimellisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Muita lähteitä;</p><p><a href="https://intermin.fi/maahanmuutto">https://intermin.fi/maahanmuutto</a></p><p><a href="https://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto">https://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas kerran on aivan pakko puuttua oleelliseen seikkaan puhuttaessa maahanmuutosta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä.  Tämä tuli itselleni jälleen kerran selväksi kuunnellessani Suomi Areenalla käytettyjä puheenvuoroja mm. maahanmuuttoon liittyen.

Suomi Areenalla käytiin eilen illalla eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ”tentti” useista politiikan osa-alueista. Yksi alue oli maahanmuutto ja siihen liittyvät toimet, joita suunnitellaan unionissa.

Eräs keskustelussa esiin noussut seikka ministeri Petteri Orpon käyttämässä puheenvuorossa (vidonlinkissä noin kohdassa 24 min. alkaen) nosti esiin ainakin itselleni suuren kysymyksen siitä, eikö hallituspuolue kokoomuksessa ymmärretä Suomen ja unionin lainsäädäntöä. Sama koskee myös kahta muuta hallituspuoluetta eli keskustaa ja sinisiä.

Kokoomuksen puoluejohtaja Petteri Orpon mukaan lainsäädäntö ei löytänyt keinoja vuoden 2015 maahanmuuttoryntäykseen kolmansista maista. Miten ihmeessä puoluejohtaja ja vielä vastuullisena ministerinä tuolloin 2015 toiminut Petteri Orpo (sisäministerinä) ei hallitse tärkeimpiä lakeja, joilla säädetään maahanmuuton vaatimukset kolmansista maista?

Ministeri Orpolle tiedoksi ja muillekin hallituksen ministereille ja samalla sisäministeriön virkamiehille. Meillä on kansallinen lainsäädäntö, joka on ollut jo vuonna 2015 käytettävissä maahanmuuttoon (ja sitä aiemminkin). Saman sisältöinen lainsäädäntö on myös unionissa. Ulkomaalaislaissa on 2 §:ssä määritelty lain soveltamisalueet ja 11 §:ssä maahantuloedellytykset. Maahantulon edellytyksenä on heti kohdissa 1 ja 2 ne tärkeimmät lain kohdat, jotka on otettava huomioon maahan tulon edellytyksinä. Ne ovat;

1) hänellä on voimassa oleva vaadittava rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja;

2) hänellä on voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai yrittäjän oleskelulupa, jollei Euroopan unionin lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu;

 

Ministeri Petteri Orpo, miksihän Suomeenkin päästettiin vapaasti tulemaan ilman minkäänlaisia matkustusasiakirjoja, kuten passia, ja jopa väärennetyillä passeilla ja siis väärillä henkilötiedoilla? Tämänhän ei lain mukaan pidä olla mahdollista, ei jäsenmaiden kohdalla, eikä koko unionin. Tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta sitä. Että jopa oleskelulupa on todettu myönnetyn väärällä henkilötiedoilla. Tästä viimeksi on uutisoinut HS kirjoituksessaan (Hesarin kk-liite 7/2018 ). Lieneekö edes ainoa tapaus?

 

Ja jotta ei jää epäselväksi EU:n vaatimat matkustusasiakirjat unionin ulkopuolelta saavuttaessa, niin tässä niistä vaatimukset;

Jos et ole minkään EU-maan kansalainen ja haluat matkustaa EU-maissa, tarvitset passin, joka on

  • voimassa vähintään 3 kuukautta sen päivän jälkeen, jolloin aiot poistua vierailemastasi EU-maasta,

  • myönnetty viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana

sekä mahdollisesti viisumin.

 

Kyllä siis lainsäädäntö ja keinot on ollut ja on edelleenkin nin unionissa kuin jokaisessa jäsenmaassa kansallinen lainsäädäntö, mutta jostain kumman syystä lainsäädäntöä eli Orpon mainitsemia keinoja ei vain ole haluttu noudattaa. Mikä on se syy ministeri Orpo? Lainsäädännössä kun on selvät keinot käytettävissä. Niitä ette vain halunneet käyttää vuonna 2015, ettekä Sipilän hallituksessa ilmeisesti sen jälkeenkään.

 

Ulkorajoilta olisi ja voitaisiin käännyttää kaikki ilman passia tulevat. Kyllä oikean henkilöllisyyden toteaminen on ensiarvoisen tärkeä seikka. Näin pitäisi olla vaan ei näytä olevan tämän Sipilän hallituksen aikana. EU:ssa vireillä olevat suunnitelmat EU:n ulkopuoliset "tuvapaikanhakukeskukset" eivät tule koskaan toteutumaan vaan jokaisen jäsenmaan tulee itse huolehtia oman lainsäädäntönsä noudattamista maahanmuutossa ja ihan kirjaimellisesti.

 

Muita lähteitä;

https://intermin.fi/maahanmuutto

https://intermin.fi/maahanmuutto/lainsaadanto

 

]]>
41 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258347-ministeri-orpo-onko-lainsaadanto-hakusessa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Ministeri Petteri Orpo Suomi Areena Wed, 18 Jul 2018 04:50:36 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258347-ministeri-orpo-onko-lainsaadanto-hakusessa
YK:n jäsenmaiden uusi sopimus maahanmuutosta hyväksyttäväksi joulukuussa http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258240-ykn-jasenmaiden-uusi-sopimus-maahanmuutosta-hyvaksyttavaksi-joulukuussa <p>Paljon on ollut puhetta ja vaatimuksia muun muassa Irakin kanssa solmittavasta palautussopimuksesta, jota on yritetty aikaansaada maiden kesken jo maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin ministeriaikana (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_II_hallitus">Vanhasen II hallitus 2007-2010</a>) ja nyttemmin ulkoministeri Soinin käymillä neuvotteluilla ministeriön virkamiesten kanssa. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu sopimusta solmimaan. Tämä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10291174">konkresisoitui hiljattain</a> siinä, kun Irakiin oltiin pakkopalauttamassa maan kansalaisia ja heitä ei otettu vastaan, kun eivät olleet halukkaita kotimaahan palaamaan.</p><p>Tosin näyttäisi siltä, että tämän vuoden aikana voitaisi pakkoalautukset aloittaa myös Irakiin, sillä palautuksia helpottaa <strong>EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus</strong>, joka sisältää velvoitteen vastaanottaa toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevia. Mainittu YK sopimus lienee kuitenkin vielä ratifioimatta, mikäli perusteena EU sopimukselle kyse on tästä &rdquo;<strong>GLOBAL COMPACT FOR SAFE, ORDERLY AND REGULAR MIGRATION FINAL DRAFT 11 July 2018</strong> &rdquo; sopimuksesta, jonka ovat hyväksyneet alustavasti YK:n jäsenmaat lukuunottamatta USA:ta. <a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa">Yhdysvallat on eronnut sopimusneuvotteluista</a> ennen sopimuksen tekemistä. YK sopimus hyväksyttänee virallisesti Marokon Marrakechissa joulukuussa 2018 pidettävässä kokouksessa.</p><p>Mahdollista on myös Unkarin jääminen pois sopimuksen ratifioinnista joulukuussa 2018, sillä jotkut säännökset eivät ole yhteensopivia Unkarin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan kanssa maan ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan. Ulkoministerin mukaan Unkari ei nimenomaan ole yhtämieltä asiakirjan ydinosien kanssa. Unkarin hallituksen kanta sopimuksen hyväksymiseen on siis avoinna.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.yk.fi//jasenmaat">YK:n jäsenmaihin kuuluvat Eurooppaan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden</a> kotivaltiot pääsääntöisesti. Kun yli 190 YK jäsenmaata on hyväksynyt alustavasti kyseisen sopimuksen, niin oletettavaa on että myös Irak on noiden maiden joukossa. Joten lieneekö tämän vuoden puolella sitten tapahtuva muutos ns. pakkopalautuksiin johtuva mainitusta sopimuksesta?</p><p>Tuossa sopimuksessa &rdquo;<strong>OBJECTIVE 21</strong>: Cooperate in facilitating safe and dignified return and readmission, as well as sustainable reintegration&rdquo;<strong> lähemmin kohdassa 37 </strong>on määritelty hyvinkin tarkasti perusteet kotivaltioon paluusta. Siinä sitoudutaan helpottamaan ja tekemään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan paluun varmistamiseksi ja takaamiseksi kunnioittaen ihmisoikeuksia täysimääräisesti. Taataan myös henkilökohtainen tuevallisuus ja taloudellisuus.</p><p>Lisää paluun takaavista turvallisista ehdoista kotimaan yhteikuntaan luettavissa tuosta sopimuslinkistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän ilmeisenä, että edellä mainittu EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus pohjautuu juuri mainittuun YK:n globaaliin maahanmuuttosopimukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiveissa on siten, että laittomasti maassa olevat voitanee palauttaa kotimaahansa vielä tämän vuoden aikana. Vai onko sittenkään, mikäli aina sallitaan uuden valituksen tekeminen uusin perustein oikeusasteisiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa">https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa</a></p><p><a href="https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf">https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf</a></p><p><a href="https://www.yk.fi//jasenmaat">https://www.yk.fi//jasenmaat</a></p><p><a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Pakkopalautukset-Irakiin-vauhdittumassa-%E2%80%93-EUn-ja-Irakin-v%C3%A4linen-sopimus-sujuvoittaa-palautuksia/1115868">https://www.ksml.fi/kotimaa/Pakkopalautukset-Irakiin-vauhdittumassa-%E2%80%93-EUn-ja-Irakin-v%C3%A4linen-sopimus-sujuvoittaa-palautuksia/1115868</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10291174" title="https://yle.fi/uutiset/3-10291174">https://yle.fi/uutiset/3-10291174</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245421-poliisi-keskeyttaa-lahes-puolet-jo-valmistelluista-turvapaikanhakijoiden">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245421-poliisi-keskeyttaa-lahes-puolet-jo-valmistelluista-turvapaikanhakijoiden</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9405878">https://yle.fi/uutiset/3-9405878</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon on ollut puhetta ja vaatimuksia muun muassa Irakin kanssa solmittavasta palautussopimuksesta, jota on yritetty aikaansaada maiden kesken jo maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin ministeriaikana (Vanhasen II hallitus 2007-2010) ja nyttemmin ulkoministeri Soinin käymillä neuvotteluilla ministeriön virkamiesten kanssa. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu sopimusta solmimaan. Tämä konkresisoitui hiljattain siinä, kun Irakiin oltiin pakkopalauttamassa maan kansalaisia ja heitä ei otettu vastaan, kun eivät olleet halukkaita kotimaahan palaamaan.

Tosin näyttäisi siltä, että tämän vuoden aikana voitaisi pakkoalautukset aloittaa myös Irakiin, sillä palautuksia helpottaa EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus, joka sisältää velvoitteen vastaanottaa toisen osapuolen alueella laittomasti oleskelevia. Mainittu YK sopimus lienee kuitenkin vielä ratifioimatta, mikäli perusteena EU sopimukselle kyse on tästä ”GLOBAL COMPACT FOR SAFE, ORDERLY AND REGULAR MIGRATION FINAL DRAFT 11 July 2018 ” sopimuksesta, jonka ovat hyväksyneet alustavasti YK:n jäsenmaat lukuunottamatta USA:ta. Yhdysvallat on eronnut sopimusneuvotteluista ennen sopimuksen tekemistä. YK sopimus hyväksyttänee virallisesti Marokon Marrakechissa joulukuussa 2018 pidettävässä kokouksessa.

Mahdollista on myös Unkarin jääminen pois sopimuksen ratifioinnista joulukuussa 2018, sillä jotkut säännökset eivät ole yhteensopivia Unkarin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan kanssa maan ulkoministeri Péter Szijjártón mukaan. Ulkoministerin mukaan Unkari ei nimenomaan ole yhtämieltä asiakirjan ydinosien kanssa. Unkarin hallituksen kanta sopimuksen hyväksymiseen on siis avoinna.

 

YK:n jäsenmaihin kuuluvat Eurooppaan hakeutuvien turvapaikanhakijoiden kotivaltiot pääsääntöisesti. Kun yli 190 YK jäsenmaata on hyväksynyt alustavasti kyseisen sopimuksen, niin oletettavaa on että myös Irak on noiden maiden joukossa. Joten lieneekö tämän vuoden puolella sitten tapahtuva muutos ns. pakkopalautuksiin johtuva mainitusta sopimuksesta?

Tuossa sopimuksessa ”OBJECTIVE 21: Cooperate in facilitating safe and dignified return and readmission, as well as sustainable reintegration” lähemmin kohdassa 37 on määritelty hyvinkin tarkasti perusteet kotivaltioon paluusta. Siinä sitoudutaan helpottamaan ja tekemään yhteistyötä turvallisen ja arvokkaan paluun varmistamiseksi ja takaamiseksi kunnioittaen ihmisoikeuksia täysimääräisesti. Taataan myös henkilökohtainen tuevallisuus ja taloudellisuus.

Lisää paluun takaavista turvallisista ehdoista kotimaan yhteikuntaan luettavissa tuosta sopimuslinkistä.

 

Pidän ilmeisenä, että edellä mainittu EU:n ja Irakin välinen tuore PCA-yhteistyösopimus pohjautuu juuri mainittuun YK:n globaaliin maahanmuuttosopimukseen.

 

Toiveissa on siten, että laittomasti maassa olevat voitanee palauttaa kotimaahansa vielä tämän vuoden aikana. Vai onko sittenkään, mikäli aina sallitaan uuden valituksen tekeminen uusin perustein oikeusasteisiin?

 

Lähteet;

https://www.zeit.de/politik/ausland/2018-07/vereinte-nationen-globaler-migrationspakt-usa

https://refugeesmigrants.un.org/sites/default/files/180711_final_draft_0.pdf

https://www.yk.fi//jasenmaat

https://www.ksml.fi/kotimaa/Pakkopalautukset-Irakiin-vauhdittumassa-%E2%80%93-EUn-ja-Irakin-v%C3%A4linen-sopimus-sujuvoittaa-palautuksia/1115868

https://yle.fi/uutiset/3-10291174

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245421-poliisi-keskeyttaa-lahes-puolet-jo-valmistelluista-turvapaikanhakijoiden

https://yle.fi/uutiset/3-9405878

 

 

 

 

]]>
4 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258240-ykn-jasenmaiden-uusi-sopimus-maahanmuutosta-hyvaksyttavaksi-joulukuussa#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Sun, 15 Jul 2018 09:49:57 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258240-ykn-jasenmaiden-uusi-sopimus-maahanmuutosta-hyvaksyttavaksi-joulukuussa