Leo Sammallahti Todistepohjaisia ratkaisuja, ei teoreettisia ongelmia. Hyviä uutisia onnistuneesta politiikasta ympäri maailmaa, ei yksittäisten poliitikkojen arvostelua.

Kaikki blogit puheenaiheesta Yt-neuvottelut

OP:n yt:t ovat vasta alkua – keskiluokan yllä leijuu hyödyttömyyden aave

Viikon yt-pommi tulee pankkimaailmasta, kun OP ilmoitti aloittavansa 6000 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Toimitusjohtaja ja pääluottamusmies ovat jo rauhoitelleet oopeelaisia ja sanoneet, että mitään jätti-irtisanomisia on tuskin tulossa. Voi siis olla, että CV-klinikoille joutaa lopulta aktivoitavaksi vain joitain satoja ihmisiä, eikä edes tuhannen poispotkitun rajapyykkiä saavuteta.

Työvoimapulapropagandaa metalliyritysten tapaan

Vuorokauden sisällä Uudessa Suomessa on uutisoitu kahden metallialan työnantajan kertomuksia työvoimapulasta ja hakijoiden motivaation puutteesta. Järjestelmässä on vikaa eikä yrittäjien omilla toimilla ilmeisestikään ole mitään vaikutusta asiaan.

Huonosti näytelty saippuasarja nimeltään YT-neuvottelut irtisanomisista

Huonot näyttelijät, ennalta arvattava juoni ja jatkuu ikuisesti - ei, kyseessä ei ole huono saippuasarja vaan Suomessa toistuvasti käytävät yt-neuvottelut väen irtisanomisesta tuotannollis-taloudellisin perustein. Käsikirjoituksen tekee työnantaja näytellen samalla itse pääosaa ja mukaan tulevat työntekijäliitot luottamusmiehineen. Irtisanottaville on varattu lähinnä katsojan osa vääjäämättömässä näytelmässä kohti työttömäksi joutumista.

YT-laki estää yhteistoiminnan

Toimihenkilöiden STTK vaatii yhteistoimintalakiin suurremonttia – järjestön mukaan laista on tullut pelkkä irtisanomislaki (HS 14.2.2017): 

"STTK PERUSTELEE esitystään sillä, että työnantajalle nykylaki on hallinnollisesti raskas ja vaikeaselkoinen. Se esimerkiksi painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja eikä kannusta eikä velvoita aitoon yhteistoimintaan."

SAK ja yt-neuvottelut

SAK aloittaa yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä koko organisaatiossaan ja suunnitelmissa on vähentää jopa kymmenen ihmisen työpanos.

Tässä on ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön paikka näyttää kuinka yt-neuvottelut hoidetaan tyylillä ja inhimillisesti. Kansakunta seuraa silmä kovana sitä, kuinka irtisanomisista yrityksiä moittinut yleishyödyllinen organisaatio itse hoitaa henkilöstövähennyksensä. Kysymys on ennenkaikkea uskottavuudesta ja esimerkistä.

Nokian irtisanomiset odotettua pahemmat

Sanomalehti Kaleva uutisoi 3.6.2016 Nokian irtisanovan 200 työntekijäänsä Oulusta. Luottamusmiehen mukaan on mahdollista, että osa työllistyy yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin.

Tilanteen tekee mielestäni erityisen haastavaksi uutisen toteamus, että ”Yt-neuvottelujen ulkopuolella oli vain tuotekehitys”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että irtisanomiset kohdistuvat tuotannon puolelle sekä tuoteohjelmiin.

KSF:n syöksykierteen perimmäinen syy

Suomenruotsalaisella medialla ei mene hyvin  (HS 9.5.2016), levikit ovat laskeneet ja konserni teki turskaa viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa. Vertailun vuoksi, Sanoma sai nitkuteltua itsensä juuri ja juuri voitolle (TS 3.5.2016), käytännössä leikkaamalla ronskisti kuluja (henkilöstöä).

Kuntien naiset, tervetuloa töihin yhtiöihin, esimerkkinä yt-neuvottelut

 

Porvarihallitus on päättänyt, että soten myötä kuntien työntekijät siirretään yhtiöihin. Pidemmällä tähtäyksellä tämä merkitsee sitä, että kuntatyöntekijät myydään vähiten tarjoaville. Kymmenet tuhannet nyt kuntien palveluksessa työskentelevät naiset saavat opetella työskentelemään yhtiössä.

Nokian yt-pommi ei yllättänyt

Kaikki sympatiat Nokian henkilöstölle. Uutinen yt-neuvotteluista oli odotettu, ainoastaan ajankohta oli kysymysmerkki. Kun kaksi saman alan isoa yhtiötä fuusioidaan, on selvää että integraatio aiheuttaa päällekkäisten toimien karsimista.

Suomi tarvitsee töitä ja vauvoja!

Helsingin Sanomat (30.1) sekä Turun Sanomat (26.1) uutisoivat, että Suomeen syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia, vain 55 040. Ollaan samalla tasolla kuin 1860-luvun nälkävuosina, vaikkakin nälkävuodet olivat poikkeuksellisia suuren lapsikuolleisuuden vuoksi.

Suomessa suuret ikäluokat syntyivät ennen 1950-lukua ja useampana vuonna heitä oli yli 100 000. Nyt suurin osa tästä ikäluokasta on jo jäänyt tai on jäämässä pian eläkkeelle. Tämä aiheuttaa suuria haasteita jo nykyisellään vaikeuksissa olevalle kansantaloudelle.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä